Ajatuksilla ohjattava robotti tuli taas askeleen lähemmäs arkea

Kiinassa esiteltiin uusi robottiteknologian väliportaan ratkaisu, joka vie ajatuksilla ohjattavat laitteet lähemmäs todellista käyttöä. BrainCo-niminen yhtiö kertoi kehittäneensä järjestelmän, joka muuntaa käyttäjän aivosähkösignaalit robottien ohjauskomennoksi. Ajatus ei ole täysin uusi, mutta nyt painopiste on siirtymässä entistä enemmän käytännön sovelluksiin.

Uutuus perustuu EEG-tekniikkaan, jossa käyttäjä käyttää päähän asetettavaa anturia tai päähinettä. Laitteisto tulkitsee aivotoimintaa ja välittää siitä muodostetut käskyt robotille. Ratkaisun erikoisuus on siinä, että sen ei tarvitse nojata fyysiseen liikkeeseen tai puheeseen, vaan komennot voidaan välittää pelkällä ajatuksella. Tämä tekee teknologiasta kiinnostavan erityisesti tilanteissa, joissa kädet eivät ole vapaat tai puheohjaus ei ole käytännöllinen.

Laitteisto sai julkisuutta Shanghaissa järjestetyssä World Artificial Intelligence Conference -tapahtumassa, jota pidetään yhtenä Kiinan tärkeimmistä tekoälyalan näyttämöistä. BrainCo kuvasi järjestelmää ensimmäiseksi laatuaan olevaksi aivosta robottiin -käyttöliittymäksi, jolla voidaan ohjata robotteja ja myös muita laitteita, kuten robottikäsivarsia.

Miten ajatus muuttuu käskyksi

Teknologian ydin on datassa. Järjestelmä toimii siten, että se oppii yhdistämään tietynlaisen aivotoiminnan tiettyihin komentoihin. Kun käyttäjä ajattelee tietyn toiminnon, algoritmi pyrkii päättelemään, mitä hän haluaa robotin tekevän. Lopputulos ei synny yhdestä yksittäisestä signaalista, vaan laajasta harjoitusdatasta, joka auttaa järjestelmää tunnistamaan tarkoituksen mahdollisimman luotettavasti.

BrainCo:n mukaan juuri tämä on tärkeä askel kohti niin sanottua embodied AI -kehitystä, jossa tekoäly ei jää vain ruudulle, vaan toimii fyysisessä maailmassa. Yrityksen edustaja Nyx He kuvasi haastetta käytännössä kysymykseksi siitä, miten robotit ymmärtävät ihmisiä, joiden kanssa ne työskentelevät. Näkökulma on tärkeä, koska tehokaskin robotti on hyödytön, jos se ei osaa tulkita käyttäjän aikeita oikein.

Ajatuksilla ohjattava robotti kuulostaa futuristiselta, mutta taustalla on tavallista insinöörityötä. Kun signaaleja kerätään riittävästi, koneoppiminen voi löytää toistuvia yhteyksiä hermoston toiminnan ja ihmisen tarkoitusten välillä. Sama perusajatus ohjaa myös monia muita neuroteknologian sovelluksia, joita kehitetään esimerkiksi lääketieteeseen, apuvälineisiin ja kuntoutukseen.

Robottikäsi voi olla ensimmäinen hyötyjä

BrainCo sanoo, että järjestelmä sopii robottien lisäksi myös robottikäsivarsien ja muiden laitteiden ohjaamiseen. Tämä tekee tekniikasta käytännössä monikäyttöisen. Robottikäsivarsi voisi esimerkiksi tarttua kuppiin tai siirtää esineen oikeaan kohtaan ilman, että käyttäjän tarvitsee koskea ohjaimeen tai antaa suullista komentoa.

Juuri tällaiset sovellukset voivat olla ensimmäinen selkeä askel laajempaan käyttöön. Teollisuudessa, tutkimuksessa ja etäohjauksessa jokainen ylimääräinen vaihe hidastaa työtä. Kun ohjaus on mahdollisimman suoraa, laite voi reagoida nopeammin ja tuntua käyttäjälle luontevammalta. Myös tekoälyratkaisujen vertailu kiinnostaa nyt aiempaa useampia, koska ohjaustavat laajenevat puheesta, kosketuksesta ja näppäimistöstä kohti uusia rajapintoja.

Samalla on hyvä muistaa, että kyse ei vielä ole täysin valmiista kuluttajatuotteesta. Tämän tyyppiset järjestelmät vaativat edelleen harjoittelua, säätöä ja luotettavaa signaalinkäsittelyä. Kun käyttäjien aivotoiminta vaihtelee, myös järjestelmän pitää oppia mukautumaan. Se tekee kehityksestä hidasta, mutta samalla erittäin kiinnostavaa.

Data on nyt kullanarvoista

BrainCo:n esittelyssä korostui myös yksi alan isoista pullonkauloista: laadukas harjoitusdata. Yrityksen mukaan juuri data auttaa kehittämään algoritmeja edelleen. Tämä on loogista, sillä mitä enemmän järjestelmä näkee erilaisia tilanteita, sitä paremmin se pystyy päättelemään, mitä käyttäjä haluaa tehdä.

Tilanne muistuttaa monia nykyisen tekoälyaallon ilmiöitä. Kun malli saa lisää aineistoa, se paranee yleensä juuri niissä tehtävissä, joita varten se on rakennettu. Robotiikassa tämä korostuu erityisesti, koska fyysinen ympäristö on epävarma. Pöydällä voi olla esteitä, kädet voivat liikkua eri kulmissa ja käyttäjän ajatus voi olla epätarkka. Siksi järjestelmän on kestettävä virheitä ja opittava vähitellen.

Laadukkaasta datasta on tullut tärkeä kilpailutekijä monilla aloilla. Samaa aihetta käsitellään usein myös silloin, kun puhutaan älypuhelinten avustajista, puheohjauksesta ja muista arjen ratkaisuista. Jos haluat tutustua aiheeseen käytännön näkökulmasta, kannattaa lukea myös puhelimen asetusten opas, sillä monen älytoiminnon perusta on juuri oikeissa käyttöoikeuksissa ja signaalien hallinnassa.

Käytännön hyödyt voivat olla yllättävän arkisia

Ajatuksella ohjattavat laitteet yhdistetään helposti scifiin ja laboratoriokokeisiin, mutta niiden hyöty voi näkyä hyvin tavallisissa tilanteissa. Teknologia voi auttaa esimerkiksi käyttäjiä, joilla on liikkumisen rajoitteita, tai ammattilaisia, joiden on tehtävä töitä ympäristössä, jossa molemmat kädet ovat varattuja. Myös etäohjattavat järjestelmät voivat hyötyä siitä, että komennot välittyvät nopeasti ja ilman turhia vaiheita.

Toisaalta tekniikka herättää myös kysymyksiä. Aivosignaalien käsittely on herkkä aihe, koska se liittyy yksityisyyteen ja tulkintaan. Vaikka kyseessä ei ole mielten lukeminen elokuvien tapaan, käyttäjän hermostollinen data on silti hyvin henkilökohtaista. Siksi turvallisuus, suostumus ja tiedon käyttö nousevat tärkeiksi jo varhaisessa vaiheessa.

Myös käyttökokemus ratkaisee paljon. Jos päähine tuntuu epämukavalta tai järjestelmä tekee liikaa virheitä, innostus hiipuu nopeasti. Juuri siksi monet alan toimijat yrittävät tehdä laitteista kevyempiä, nopeampia ja vähemmän näkyviä. Vasta silloin ajatuksilla ohjattava robotti voi siirtyä kokeellisesta demonstroinnista kohti laajempaa arkea.

Robotiikan seuraava vaihe on ihmisen ymmärtäminen

BrainCo:n viesti oli lopulta selvä: robotiikka ei kehity enää vain siinä, kuinka vahva tai nopea kone on. Kehitys riippuu yhä enemmän siitä, kuinka hyvin kone ymmärtää ihmistä. Kun tekoälymallit paranevat ja fyysinen robotiikka yleistyy, niiden väliin tarvitaan entistä sujuvampi käyttöliittymä.

Tämä muutos voi näkyä ensin teollisuudessa, tutkimuslaitoksissa ja terveydenhuollossa. Vasta myöhemmin se voi siirtyä koteihin. Kuluttajille tuttu älykäs laiteohjaus on jo nyt läsnä puhelimissa ja kaiuttimissa, mutta seuraava askel voi olla paljon hiljaisempi. Käsky ei ehkä enää tule näppäimestä, napista tai edes äänestä, vaan käyttäjän omasta aikeesta.

Vaikka matkaa on vielä, suunta on selvä. Kun ajatus voidaan muuttaa toiminnaksi yhä luotettavammin, robotiikka muuttuu vähemmän koneelliseksi ja enemmän yhteistyöksi. Se on kehityssuunta, jota seurataan varmasti tarkasti myös silloin, kun puhutaan uusista laitteista, sovelluksista ja arjen digipalveluista.

Lyhyesti

• BrainCo esitteli EEG-pohjaisen järjestelmän, joka ohjaa robotteja ajatusten avulla.
• Ratkaisu voi toimia myös robottikäsivarsien ja muiden laitteiden kanssa.
• Harjoitusdata on keskeinen osa teknologian kehitystä.
• Ensimmäiset käytännön hyödyt voivat löytyä teollisuudesta ja avustavista laitteista.

Teknologian eteneminen herättää toiveita, mutta myös varovaisuutta. Juuri siinä piilee tämän uutisen kiinnostavin puoli: aivotoimintaan perustuva ohjaus ei ole enää pelkkä laboratorioidea, vaan yhä konkreettisempi osa robotiikan tulevaisuutta.

Lähteet

TechRadar: China’s BrainCo unveils first AI-powered ’brain-to-robot’ interface