Google aikoo investoida Suomeen yhteensä 13 miljardia euroa seuraavien kahden vuoden aikana. Vuosille 2027–2028 ajoittuva kokonaisuus kattaa datakeskuksia, puhtaan energian hankkeita ja paikallisia talouskumppanuuksia. Yhtiö kuvaa hanketta historiansa suurimmaksi yksittäiseksi investoinniksi Euroopassa.
Suunnitelman mittakaava tekee siitä paljon tavallista datakeskushanketta laajemman. Google yhdistää uuden laskentakapasiteetin ydin- ja tuulivoimaan, sähkövarastoon, kysyntäjoustoon sekä koulutukseen. Taustalla vaikuttaa yhtiön palvelujen kasvava käyttö, johon sisältyy myös Gemini-tekoälyn vaatima laskenta.
Neljä datakeskuspaikkakuntaa
Google aikoo laajentaa Haminan datakeskustaan ja perustaa uudet keskukset Kajaaniin, Muhokselle ja Vaalaan. Ratkaisu hajauttaa yhtiön infrastruktuuria Kaakkois-Suomesta myös Kainuuseen ja Pohjois-Pohjanmaalle. Uudet sijainnit tarjoavat Googlen mukaan valmista verkkokapasiteettia, päästötöntä sähköntuotantoa ja mahdollisuuksia rakentaa lisää tuotantoa lähelle kulutusta.
Maantieteellinen hajautus voi samalla vähentää painetta Etelä-Suomen sähköverkossa. Google kertoo suunnitelleensa sijoituspaikkoja yhdessä Fingridin, Business Finlandin ja kuntien kanssa. Yhtiö ei kuitenkaan ole eritellyt julkisuuteen, kuinka suuri osa 13 miljardista eurosta kohdistuu kullekin paikkakunnalle tai yksittäiseen energiahankkeeseen.
Hamina toimii mallina tuleville keskuksille. Google muutti paikkakunnalla sijainneen entisen paperitehtaan datakeskukseksi noin 15 vuotta sitten, ja laitos hyödyntää meriveteen perustuvaa jäähdytystä sekä hukkalämmön talteenottoa. Yhtiön mukaan Haminan toiminta tuki vuosina 2023–2025 yli 600 suomalaisen toimittajan verkostoa rakentamisessa, valokuituyhteyksissä ja datakeskuspalveluissa.
Tekoäly tarvitsee lisää kapasiteettia
Tekoälypalvelujen yleistyminen kasvattaa sekä laskentatehon että sähkön tarvetta. Datakeskukset palvelevat mallien kouluttamisen lisäksi valmiiden tekoälypalvelujen käyttöä, pilvipalveluja, verkkohakuja ja lukuisia yrityssovelluksia. Investoinnin vaikutukset voivat siksi näkyä kuluttajille välillisesti nopeampina palveluina, uutena paikallisena kapasiteettina ja Googlen eurooppalaisen infrastruktuurin vahvistumisena.
Pilvipalveluyhtiöiden investoinnit ovat kasvaneet niin suuriksi, että niiden taloudellista merkitystä tuodaan aiempaa selvemmin esiin myös raportoinnissa. Microsoft on esimerkiksi päättänyt nostaa Azuren omaksi liikevaihtorivikseen. Googlen Suomen-hanke kertoo samasta kehityksestä fyysisen infrastruktuurin näkökulmasta: tekoäly ei toimi vain sovelluksessa, vaan sen taustalla tarvitaan palvelinhalleja, sähkönsiirtoa, jäähdytystä ja ylläpitoa.
Tekoälykapasiteetin kasvattaminen nostaa esiin myös hallinnan ja tietoturvan kysymykset. Yritysten pitää tunnistaa, missä niiden dataa käsitellään ja millaisia automaattisia työkaluja henkilöstö käyttää. Erityisen ajankohtainen ongelma liittyy varjoon jäävien tekoälyagenttien tietoturvariskeihin, jotka eivät ratkea pelkällä uuden laskentakapasiteetin rakentamisella.
Työpaikkaluvut vaativat tulkintaa
Google arvioi investointien tukevan Suomessa yli 37 000 työpaikkaa rakennusvaiheen aikana vuosina 2027 ja 2028. Luku ei tarkoita samaa kuin 37 000 uutta vakituista työpaikkaa Googlen omilla palkkalistoilla. Arvioon sisältyy todennäköisesti laaja joukko rakentamisen, logistiikan, laitehankintojen ja muiden alojen suoria sekä välillisiä vaikutuksia.
Yhtiö arvioi hankekokonaisuuden kasvattavan Suomen bruttokansantuotetta rakennusvaiheen aikana noin 3,6 miljardilla eurolla vuodessa. Toteutunut vaikutus riippuu muun muassa kotimaisen työn ja hankintojen osuudesta, aikatauluista sekä siitä, kuinka paljon laitteita ja palveluja tuodaan ulkomailta. Suuret rakennusprojektit voivat lisäksi kärsiä osaajapulasta, joka vaikuttaa kustannuksiin ja toteutusvauhtiin.
Uudet laitokset tukevat Googlen mukaan tuhansia pysyviä työpaikkoja päästyään täyteen toimintaan. Työtä syntyy esimerkiksi tietotekniikan asiantuntijoille, sähkö- ja konetekniikan insinööreille, turvallisuushenkilöstölle, huollolle sekä kiinteistö- ja ravintolapalveluille. Datakeskukset ovat pitkälle automatisoituja, joten pysyvien työpaikkojen määrä jää tavallisesti selvästi rakennusvaiheen henkilöstötarvetta pienemmäksi.
Energia ratkaisee hankkeen mittakaavan
Google liittää datakeskusinvestointeihin poikkeuksellisen laajan energiapaketin. Yhtiö on tehnyt Fortumin kanssa 22 vuoden sopimuksen, jonka on tarkoitus tukea Loviisan ydinvoimalan käyttöiän jatkamista. Google ja Fortum aikovat lisäksi selvittää uusien ydinreaktoreiden rakentamismahdollisuuksia Loviisaan, mutta selvitys ei vielä tarkoita rakentamispäätöstä.
Yhtiö kasvattaa samalla maatuulivoiman hankintaansa. Valoremin ja Suomen Hyötytuulen kehittämien uusien hankkeiden myötä Googlen Suomessa sopima uusi maatuulivoimakapasiteetti nousee yhteensä 629 megawattiin. Pitkät sähkönhankintasopimukset voivat tarjota energiantuottajille ennakoitavaa kysyntää ja helpottaa uusien voimaloiden rahoittamista.
Kajaanin alueelle on määrä valmistua loppuvuonna 2027 teholtaan 94 megawatin akkujärjestelmä. Akku voi tasapainottaa verkkoa ja reagoida nopeasti tilanteisiin, joissa tuulivoiman tuotanto vähenee tai kulutus nousee. Julkistettu megawattiluku kertoo järjestelmän tehosta, mutta pelkkä luku ei paljasta varaston energiamäärää tai sitä, kuinka monta tuntia akku pystyy syöttämään sähköä täydellä teholla.
Sähköverkosta haetaan joustoa
Google aikoo selvittää datakeskustensa käyttämistä kysyntäjoustossa. Datakeskus voisi tällöin pienentää sähkönkulutustaan väliaikaisesti sähköjärjestelmän ollessa tiukalla ja siirtää osan joustavista tehtävistä toiseen ajankohtaan. Yhtiö kokeili vastaavaa toimintamallia Haminassa jo vuosien 2022–2023 energiakriisin aikana.
Kysyntäjousto on tärkeä osa suunnitelmaa, koska datakeskukset kuluttavat sähköä tasaisesti ja suurella teholla. Joustava kulutus voi helpottaa verkon tasapainottamista, mutta kaikki laskentatehtävät eivät siedä keskeytyksiä tai viiveitä. Käytännön hyödyt riippuvat siksi siitä, kuinka suuri osa kuormasta voidaan siirtää vaarantamatta palvelujen toimintaa.
Google tavoittelee tilannetta, jossa uudet datakeskukset eivät nostaisi kotitalouksien sähkön hintaa. Yhtiö pyrkii vastaamaan lisäkulutukseen kasvattamalla ydin- ja tuulivoiman hankintaa sekä tuomalla verkkoon akkuvaraston. Tavoite on merkittävä, mutta sähkön hintaan vaikuttavat lisäksi siirtoyhteydet, sää, voimalaitosten käytettävyys ja koko pohjoismainen sähkömarkkina.
Paikallisyhteisöille 31 miljoonaa
Google aikoo sijoittaa Haminan, Kajaanin, Muhoksen ja Vaalan paikallisyhteisöihin 31 miljoonaa euroa seuraavien neljän vuoden aikana. Rahoitusta suunnataan erityisesti koulutukseen ja taloudellisen toimeliaisuuden tukemiseen. Yhtiö suunnittelee tekoälyyn liittyvää täydennyskoulutusta yli 4 400 työntekijälle sekä uusia opiskelumahdollisuuksia sadalle datakeskusaloille tähtäävälle suomalaiselle opiskelijalle.
Paikalliset energiahankkeet saavat rahoitusta Googlen Energy Impact Program -ohjelmasta. Suunnitelmissa ovat esimerkiksi aurinkopaneelit kuntien omistamiin asuntoihin, akut ja lämpöpumput kouluihin sekä liikuntakeskuksiin ja energiatehokkaampi valaistus. Hankkeiden lopullinen laajuus ja vaikutus täsmentyvät kuntakohtaisen valmistelun edetessä.
Yhtiö aikoo rahoittaa myös metsien ja kosteikkojen ennallistamista datakeskusalueiden lähellä. Suunnitelmiin kuuluvat kaikille avoimet virkistysreitit, julkiset saunat ja kalastuslaiturit. Paikallisten hyötyjen arvioinnissa kannattaa kuitenkin seurata myös rakentamisen maankäyttöä, vedenkulutusta, melua, hukkalämmön hyödyntämistä ja kuntien tekemiä infrastruktuuripanostuksia.
Näitä tietoja kannattaa seurata
Julkistus kertoo hankkeen mittakaavan, mutta monet toteutuksen kannalta olennaiset yksityiskohdat puuttuvat vielä. Datakeskusten lopullinen koko, sähkönkulutus, investointien paikkakuntakohtainen jako ja rakennuslupien aikataulut vaikuttavat siihen, millaisiksi talous- ja ympäristövaikutukset muodostuvat. Myös uusien ydinreaktoreiden selvitys on erotettava jo sovituista tuuli- ja akkuhankkeista.
- Datakeskusten rakennus- ja käyttöönottopäivät sekä lupaprosessien eteneminen.
- Suorien työpaikkojen määrä verrattuna välillisiin ja määräaikaisiin työpaikkoihin.
- Laitosten sähkönkulutus suhteessa uuteen sähköntuotantoon ja verkkokapasiteettiin.
- Kajaanin akun energiamäärä megawattitunteina sekä kysyntäjouston todellinen laajuus.
- Hukkalämmön hyödyntäminen, vedenkäyttö ja kuntien saamat pitkäaikaiset verotulot.
Investointi vahvistaa toteutuessaan Suomen asemaa eurooppalaisen pilvi- ja tekoälyinfrastruktuurin sijaintimaana. Suomi tarjoaa viileän ilmaston, vakaan yhteiskunnan, osaavaa työvoimaa ja runsaasti vähäpäästöistä sähköntuotantoa. Samat vahvuudet houkuttelevat datakeskuksia, mutta ne eivät poista tarvetta avoimelle keskustelulle sähkön riittävyydestä, paikallisista hyödyistä ja ympäristövaikutuksista.
Googlen suunnitelman keskeinen testi onkin se, pystyykö yhtiö yhdistämään nopeasti kasvavan laskentatarpeen yhtä nopeasti kasvavaan puhtaaseen energiantuotantoon. Onnistuminen voisi tuoda Suomeen pitkäaikaisia teknologia- ja energia-alan investointeja rakennusvaiheen nousun jälkeenkin. Toteutus määrittää lopulta, muodostuuko 13 miljardin euron paketista pysyvä teollinen uudistus vai ennen kaikkea suuri datakeskusrakentamisen aalto.
Tietolähteet
Mobiili.fi: Google investoi Suomeen 13 miljardia euroa seuraavan kahden vuoden aikana
Käytetty artikkelikuva
Artikkelikuvana käytetään lähdeartikkelin kuvaa. Kuvan lähde: alkuperäinen kuvatiedosto. Lähdeartikkeli: Google investoi Suomeen 13 miljardia euroa seuraavan kahden vuoden aikana – yhtiön historian suurin yksittäinen investointi Euroopassa.