Suomalaiset tarkkailevat yhä useammin untaan, sykettään ja päivittäistä aktiivisuuttaan älykellojen, puhelinten ja muiden puettavien laitteiden avulla. Samsungin tilaaman tuoreen kyselytutkimuksen mukaan 57 prosenttia suomalaisista hyödyntää ainakin joitakin laitteidensa keräämiä hyvinvointitietoja. Seuranta ei jää pelkäksi numeroiden tarkasteluksi, sillä 61 prosenttia vastaajista kokee tietojen motivoivan heitä fyysiseen aktiivisuuteen vähintään jossain määrin.
Kiinnostus hyvinvointidataan ei jakaudu väestössä tasaisesti, vaan naiset ja nuoret aikuiset erottuvat aktiivisimpina käyttäjinä. He tarkastelevat muita useammin esimerkiksi askelmääriä, harjoittelua, unta ja palautumista kuvaavia tietoja. Tulokset kertovat samalla siitä, että digitaalinen hyvinvoinnin seuranta on vakiintumassa osaksi tavallista arkea.
Nuoret seuraavat aktiivisesti
Alle 35-vuotiaat hyödyntävät laitteiden keräämiä tietoja selvästi vanhempia ikäryhmiä useammin. Nuorista aikuisista vain 30 prosenttia kertoo, ettei käytä hyvinvointitietoja lainkaan. Vastaava osuus on 35–55-vuotiaiden ryhmässä 36 prosenttia ja yli 56-vuotiaiden joukossa 44 prosenttia.
Ikäryhmien erot voivat liittyä osittain siihen, miten luontevasti erilaiset digitaaliset palvelut kuuluvat päivittäiseen elämään. Nuorille aikuisille puhelinsovellukset, älykellot ja erilaiset näkymät ovat usein tuttuja jo opiskelusta, työstä ja vapaa-ajalta. Hyvinvointitietojen seuraaminen voi silloin tuntua yhtä tavalliselta kuin kalenterin tai viestien tarkistaminen.
Tietoja ei myöskään tarvitse enää etsiä monimutkaisista valikoista, sillä keskeiset luvut esitetään usein suoraan kellon näytöllä tai puhelimen sovelluksessa. Päivän askelmäärä, nukuttu aika ja harjoituksen kesto näkyvät nopeasti yhdellä silmäyksellä. Helppo saatavuus madaltaa kynnystä palata tietoihin säännöllisesti.
Nuorten kiinnostuksessa näkyy myös hyvinvointikeskustelun muuttuminen. Liikunnan rinnalla puhutaan aiempaa enemmän palautumisesta, stressistä, levosta ja unen laadusta. Laite voi tarjota käyttäjälle yhden näkymän, johon nämä arjen eri osa-alueet kokoontuvat.
Naiset hyödyntävät tietoja enemmän
Samsungin kyselyssä naiset osoittautuivat hieman miehiä aktiivisemmiksi hyvinvointitietojen hyödyntäjiksi. Miehistä 42 prosenttia ei käytä mitään laitteidensa keräämiä hyvinvointitietoja, kun naisilla vastaava osuus on 35 prosenttia. Ero ei ole valtava, mutta se näkyy johdonmukaisesti myös seurannan motivoivassa vaikutuksessa.
Naisista 64 prosenttia kokee hyvinvointitietojen kannustavan fyysiseen aktiivisuuteen ainakin jonkin verran. Miesten kohdalla samaa mieltä on 57 prosenttia vastaajista. Seuranta näyttää siis puhuttelevan erityisesti niitä ryhmiä, jotka ovat jo valmiiksi kiinnostuneita arkensa ja jaksamisensa tarkastelusta.
Hyvinvointidata voi tehdä muuten vaikeasti havaittavista muutoksista näkyviä. Yksittäinen kävelylenkki ei välttämättä tunnu merkittävältä, mutta usean viikon tietojen perusteella aktiivisuuden kasvu voi erottua selvästi. Konkreettinen kehitys voi lisätä tunnetta siitä, että pienilläkin valinnoilla on vaikutusta.
Numerot voivat myös muistuttaa levon tarpeesta, vaikka niitä käytetään usein ensisijaisesti liikunnan seurantaan. Vähäiseksi jäänyt uni, tavallista korkeampi leposyke tai muuttunut palautumisen arvio voi saada käyttäjän keventämään päivän harjoittelua. Tiedot voivat siten ohjata sekä liikkumaan että rauhoittamaan tahtia.
Mittaamisesta tulee arkista
Puettavien laitteiden käyttö on muuttunut viime vuosina huomaamattomammaksi. Älykello voi mitata aktiivisuutta pitkin päivää ilman, että käyttäjän tarvitsee käynnistää jokaista seurantaa erikseen. Osa laitteista tunnistaa tavallisia liikuntamuotoja automaattisesti ja kokoaa tiedot myöhemmin tarkasteltavaksi.
Samsung Suomen maajohtajan Mika Engblomin mukaan hyvinvointitietojen avulla voi seurata omaa aktiivisuutta ja saada tarkempaa tietoa esimerkiksi unesta ja sykevälivaihtelusta. Yhtiö korostaa laitteiden yhteistoimintaa, jolloin kellon keräämiä tietoja voidaan tarkastella puhelimella. Uudet Galaxy Watch9- ja Galaxy Watch Ultra2 -älykellot ovat saatavilla myös mobiiliyhteydellä varustettuina vaihtoehtoina, joten kaikkien toimintojen käyttäminen ei aina edellytä puhelimen pitämistä mukana.
Älykellojen ominaisuudet ovat samalla laajentuneet askelmittareista monipuolisiksi harjoittelun ja palautumisen työkaluiksi. Ne voivat tarkkailla esimerkiksi sykettä, unen eri vaiheita, kuljettua matkaa ja harjoittelun kuormittavuutta. Tuloksia on silti syytä käsitellä suuntaa antavina, sillä kuluttajalaitteiden arviot eivät vastaa lääketieteellisiä tutkimuksia tai ammattilaisten tekemiä mittauksia.
Parhaimmillaan hyvinvointidata auttaa tunnistamaan omassa arjessa toistuvia tapoja. Käyttäjä voi huomata esimerkiksi nukkuvansa paremmin liikuntapäivinä tai liikkuvansa vähemmän etätyöpäivien aikana. Tällaiset havainnot voivat olla yksittäistä pistemäärää hyödyllisempiä.
Oma arvio voi olla optimistinen
Samsungin kyselyyn vastanneista 69 prosenttia arvioi fyysisen aktiivisuutensa vähintään keskitasoiseksi. Tulos antaa suomalaisista varsin liikunnallisen kuvan, mutta oma kokemus aktiivisuudesta ei aina vastaa virallisia suosituksia. Engblomin mukaan suomalaiset saattavat hieman yliarvioida liikkumistaan suhteessa suositeltuihin määriin.
UKK-instituutin aikuisten liikkumisen suosituksessa 18–64-vuotiaille suositellaan vähintään kaksi tuntia ja 30 minuuttia reipasta liikkumista viikossa. Vaihtoehtoisesti saman terveyshyödyn voi tavoitella vähintään tunnilla ja 15 minuutilla rasittavaa liikuntaa. Lihaskuntoa ja liikehallintaa tulisi lisäksi harjoittaa vähintään kaksi kertaa viikossa.
Suositus huomioi myös kevyen liikuskelun, paikallaanolon tauottamisen ja riittävän unen. Kaiken liikkumisen ei tarvitse olla urheilusuoritus, eikä toiminnan tarvitse tapahtua pitkissä jaksoissa. Myös lyhyet kävelyt, portaiden käyttäminen ja tavalliset kotiaskareet kasvattavat päivän aktiivisuutta.
Älykellon tai puhelimen keräämä tieto voi auttaa vertaamaan omaa kokemusta toteutuneeseen liikkumiseen. Kiireinen päivä saattaa tuntua aktiiviselta, vaikka suuri osa siitä olisi kulunut istuen autossa, työpisteellä tai kokouksissa. Vastaavasti rauhallinen päivä voi sisältää yllättävän paljon askelia, jos liikkumista kertyy pienissä erissä.
Seuranta tukee motivaatiota
Hyvinvointitietojen motivoiva vaikutus on voimakkain alle 35-vuotiaiden keskuudessa. Heistä 69 prosenttia kertoo seurannan kannustavan fyysiseen aktiivisuuteen vähintään jossain määrin. Tulos on selvästi korkeampi kuin koko vastaajajoukon 61 prosentin osuus.
Motivaatio voi syntyä yksinkertaisesta palautteesta, jonka käyttäjä saa heti toiminnan jälkeen. Täyttynyt aktiivisuustavoite, parantunut kävelyvauhti tai säännöllisempi unirytmi tarjoaa näkyvän merkin onnistumisesta. Sovellusten muistutukset voivat puolestaan katkaista pitkän istumisjakson ja saada nousemaan hetkeksi liikkeelle.
Seuranta ei kuitenkaan motivoi kaikkia samalla tavalla. Osa käyttäjistä innostuu tavoitteista ja mittareista, kun taas toisille jatkuva tarkkailu voi tuntua kuormittavalta. Hyödyllisintä on valita sellaiset tiedot, jotka tukevat omaa arkea ilman, että numeroista muodostuu itseisarvo.
Tavoitteen ei myöskään tarvitse olla mahdollisimman suuri askelmäärä tai jatkuvasti koveneva harjoittelu. Käyttäjä voi seurata yhtä hyvin unen säännöllisyyttä, viikoittaisten kävelyiden määrää tai työpäivän aikana pidettyjä taukoja. Pienempi ja realistinen tavoite säilyy usein käytössä paremmin kuin kunnianhimoinen kokonaisuudistus.
Erot näkyvät myös liikunnassa
Opetus- ja kulttuuriministeriön liikunnan ja urheilun tasa-arvoa käsittelevän raportin mukaan aikuisten sukupuolten väliset liikuntaerot ovat melko pieniä. Käytettävissä olevien tietojen perusteella naisista 61 prosenttia ja miehistä 55 prosenttia liikkuu viikoittain suositusten mukaisesti. Naisten suurempi kiinnostus hyvinvointitietoihin kulkee siten ainakin osittain samaan suuntaan mitatun liikunta-aktiivisuuden kanssa.
Liikuntatavat eroavat silti sukupuolten välillä. Naiset käyttävät miehiä useammin yksityisiä liikuntapalveluja, kun taas miehet osallistuvat hieman yleisemmin liikuntaseurojen toimintaan. Digitaalinen seuranta voi sopia monenlaiseen liikkumiseen, koska se ei edellytä tiettyä lajia tai harjoituspaikkaa.
Kello voi tallentaa yhtä hyvin kuntosaliharjoituksen, kävelyn, pyöräilyn kuin tavallisen aktiivisen päivän. Käyttäjä voi tarkastella kokonaisuutta lajirajojen sijaan ja huomata myös arkiliikunnan merkityksen. Tämä voi tehdä hyvinvoinnin seurannasta helpommin lähestyttävää niille, jotka eivät pidä itseään varsinaisina liikunnan harrastajina.
Sukupuolen ja iän lisäksi tietojen käyttöön vaikuttavat todennäköisesti laitteen omistaminen, tekniset taidot ja kiinnostus mittaamista kohtaan. Kysely kuvaa käyttäjien omia vastauksia, joten se ei kerro suoraan, kuinka usein tietoja todellisuudessa tarkastellaan. Tulokset osoittavat silti, että hyvinvointidatalla on jo merkittävä asema monen suomalaisen arjessa.
Tiedot tarvitsevat tulkintaa
Hyvinvointitietojen lisääntyessä käyttäjän vastuulle jää entistä enemmän myös lukujen tulkitseminen. Yksittäinen poikkeava tulos ei tavallisesti kerro vielä suuresta muutoksesta, sillä mittaukseen voivat vaikuttaa esimerkiksi laitteen asento, ihokontakti ja liikkuminen. Pidemmän aikavälin kehitys tarjoaa yleensä vakaamman kuvan kuin yhden päivän pistemäärä.
Kuluttajille suunnatut laitteet voivat arvioida joitakin arvoja epätarkasti. Tutkimuksissa on havaittu eroja esimerkiksi älykellojen laskemassa energiankulutuksessa, ja mittausvirhe voi vaihdella laitteen sekä käyttäjän ominaisuuksien mukaan. Tietoja kannattaa käyttää oman arjen tukena eikä varmana lääketieteellisenä arviona.
Käyttäjän on hyvä tarkastella myös sitä, mitkä mittarit todella auttavat hyvinvoinnin parantamisessa. Kaikkien mahdollisten lukujen seuraaminen ei välttämättä lisää ymmärrystä, jos tietojen merkitys jää epäselväksi. Muutama itselle tärkeä mittari voi olla käytännössä hyödyllisempi kuin jatkuvasti kasvava tietomäärä.
Hyvinvointiseurannassa voi keskittyä esimerkiksi seuraaviin kokonaisuuksiin:
- päivittäiseen liikkumiseen ja paikallaanolon tauottamiseen
- viikoittaisten liikuntakertojen määrään ja kestoon
- unen pituuteen sekä unirytmin säännöllisyyteen
- leposykkeen ja palautumisen pidemmän aikavälin muutoksiin
- omiin tuntemuksiin mittaustulosten rinnalla.
Lista ei muodosta yhtä kaikille sopivaa tavoitetta, vaan käyttäjä voi valita siitä omaan elämäntilanteeseensa sopivat kohdat. Mittaamisen hyöty syntyy vasta silloin, kun tieto johtaa ymmärrettävään ja realistiseen toimintaan. Jos tulos herättää huolta terveydestä, asia kannattaa arvioida terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
Tutkimus tavoitti tuhat suomalaista
Norstat toteutti kyselyn Samsungin tilauksesta 18. toukokuuta ja 1. kesäkuuta 2026 välisenä aikana. Tutkimukseen osallistui 1 004 vähintään 18-vuotiasta suomalaista. Kyselyssä selvitettiin suomalaisten digitaalista käyttäytymistä sekä asenteita hyvinvointitietoihin, elektroniikkatuotteisiin ja tekoälyn käyttöön arjessa.
Tutkimuksen tilaaja toimii itse älylaitteiden ja hyvinvointiteknologian markkinoilla, mikä on hyvä huomioida tuloksia tarkasteltaessa. Kysely tarjoaa silti ajankohtaisen näkymän siihen, kuinka moni suomalainen kokee hyötyvänsä laitteidensa keräämistä tiedoista. Erityisen selvästi esiin nousevat nuorten aikuisten ja naisten kiinnostus oman hyvinvoinnin seuraamiseen.
Digitaalinen seuranta ei yksin ratkaise suomalaisten liikkumiseen tai palautumiseen liittyviä haasteita. Se voi kuitenkin tehdä arjen valinnoista näkyviä ja tarjota muistutuksen silloin, kun liike tai lepo on jäämässä vähäiseksi. Parhaimmillaan ranteessa kulkeva laite ei käske suorittamaan enemmän, vaan auttaa ymmärtämään oman arjen rytmiä hieman paremmin.
Lähteet
- Samsungin Norstatilla teettämä kyselytutkimus suomalaisten digitaalisesta käyttäytymisestä ja hyvinvointitietojen käytöstä, tiedonkeruu 18.5.–1.6.2026, 1 004 vastaajaa.
- Samsung Suomi: Galaxy Watch9- ja Galaxy Watch Ultra2 -tuotteita sekä niiden Suomen saatavuutta koskevat tiedot.
- Samsung Suomi: Galaxy-laitteiden hyvinvointi-, uni- ja aktiivisuustoimintojen esittely.
- UKK-instituutti: Aikuisten liikkumisen suositus.
- Opetus- ja kulttuuriministeriö: Liikunnan ja urheilun tasa-arvo Suomessa 2025.
- Kostrna ym.: älykellojen energiankulutusarvioiden tarkkuutta käsittelevä tutkimus, 2026.