Suomalaiset kokevat tietoturvan entistä tärkeämpänä ja henkilökohtaisemmaksi asiaksi, mutta DNA:n Digitaalinen elämä ‑tutkimuksen mukaan noin kolmasosa (35 %) luottaa edelleen siihen, että älylaitteiden oma tietoturva on täysin riittävä. Tämän seurauksena monia perinteisiä ja uusia uhkia, kuten huijaussivustojen lisääntymistä ja QR‑koodihuijauksia, ei tunnisteta ajoissa. Asiantuntijat varoittavat, että laitteiden sisäänrakennettu suojaus saattaa luoda vääriä turvallisuuden tunteita, mutta se ei kata ihmislähtöisiä riskejä tai kehittyneitä haittaohjelmia.
Vaikka monilla älylaitteilla on teknisiä suojausmekanismeja, viime kuukausina tehdyt kyselyt osoittavat, että huijaukset ovat kehittyneet erityisesti ihmisuhkina. Esimerkiksi QR‑koodihuijaukset, jotka johtavat maksutietojen kalasteluun, sekä kaapata voidaan laite osittain osana suurempia botnet‑toimintoja, mikä korostaa erillisten tietoturvaratkaisujen tarvetta.
Suojauksen laiminlyönti ja hinnat
Digitalisen turvallisuuden maailmassa tilanne on paradoksaalinen: kotitalouksissa tiedostetaan uhkat entistä paremmin, mutta käytännön suojautuminen on heikompaa. Tutkimuksen mukaan vain 35 % käyttää aktiivisesti tietoturvasovelluksia, kun luku oli vielä 40 % vuotta aiemmin . Samaan aikaan noin 30 % vastaajista kokee tietoturvallisuuden liian kalliiksi – kun vielä vuonna 2022 näin ajatteli vain 23 %.
Kustannusten koettu korkeus johtuu osittain yleisestä hintaherkkyydestä ja taloudellisesta epävarmuudesta, joka vaikuttaa kulutuspäätöksiin. Tiedostetaan, että ilman suojausta riski kasvaa, mutta osa kokee, ettei rahaa ole ylimääräisiin palveluihin .
Huijausten kehittyminen
Verkko‑ ja sovellushuijauksissa siirrytään yhä persoonallisempiin ja vaikeammin tunnistettaviin muotoihin. DNA:n asiantuntijat korostavat, että keinot, kuten tekoälyn hyödyntäminen huijausviestien uskottavuudessa, lisäävät riskiä. Muutokset huijauksissa haastavat suojautumista, sillä ihmisuhat eivät enää ole pelkkää automatisoitua roskapostia, vaan kohdistuvat yksilöille personoiduilla viesteillä.
Huijarit eivät rajoitu vain yksittäisiin uhrilaitteisiin, vaan voivat käyttää kaapattuja älylaitteita laajemmissa hyökkäysketjuissa, kuten palvelunestohyökkäyksissä. Näin laitteet saattavat tuottaa haittaa käyttäjälleen ilman että tätä huomataan.
Sääntely ja EU‑kehitys
Traficom ja EU pyrkivät parantamaan älylaitteiden kyberturvaa asettamalla vaatimuksia jo tuotekehityksen varhaisvaiheessa. Radiolaitedirektiivi (RED) ei vielä kata päivityksiä, mutta tulevat muutokset velvoittavat valmistajia panostamaan tietoturvaan entistä vahvemmin. Näiden sääntelytoimien avulla pyritään vastaamaan älylaitteiden räjähdysmäiseen kasvuun ja samalla lisääntyviin kyberuhkiin.
Kuluttajille tarjotaan myös merkkejä, kuten Traficomin Tietoturvamerkki, jotka osoittavat vähintään perusturvallisuustason laitteissa. Nämä merkinnät auttavat käyttäjiä valitsemaan turvallisempia tuotteita.
Palveluiden käytön trendi
DNA:n Digitaalinen elämä ‑tutkimus osoittaa, että yksittäisten tietoturvapalvelujen käyttö on vaihdellut: vuoden 2023 aikana kiinnostus virustorjuntaan laski, mutta salasanojen hallinnan palvelut saivat enemmän suosiota. Kuitenkin kokonaiskäytössä tukee se, että 84 % suomalaisista käyttää ainakin jotakin tietoturvapalvelua, mikä on noussut edellisvuoden 76 %:sta.
Myös verkon turvallisuuspalvelut, kuten VPN ja selausturva, ovat saamassa yhä enemmän jalansijaa. Erityisesti DNA on tuonut markkinoille liittymiinsä sisäänrakennetun selausturvan, joka estää haitalliset sivustot ilman lisäasennuksia.
Puettavat laitteet ja yksityisyys
Älypuhelinten lisäksi myös puettavat laitteet, kuten älyrannekkeet ja -kellot, sisältävät merkittäviä tietoturvariskejä. Yliopistotutkimusten mukaan nämä laitteet keräävät jatkuvasti arkaluontoista dataa, ja niitä ei ole suunniteltu yksityisyyttä suojaten. Lisäksi GDPR‑vaatimukset eivät aina toteudu kunnolla.
Tämän seurauksena käyttäjät ovat alttiina tietovuodoille, yksityisyydensuojan menetyksille ja mahdollisille väärinkäytöille, jos laitteiden turvallisuusominaisuuksia ei kehitetä tai käyttäjät eivät tiedosta riskejä.
Suositukset kuluttajille
- Älä luota pelkästään laitteen omaan suojaan. Ihmisuhkiin, kuten phishing‑viesteihin ja QR‑koodi‑huijauksiin, tarvitaan erillisiä suojautumiskeinoja, kuten selausuojauksia ja virustorjunta‑sovelluksia.
- Seuraa sääntelymerkintöjä. Valitse laitteita, joissa on Traficomin Tietoturvamerkki tai vastaava, sillä ne ovat läpäisseet vähimmäisvaatimukset.
- Hyödynnä sisäänrakennettuja palveluja. Monissa liittymissä, kuten DNA:n Huoleton‑paketeissa, on valmiina suojaavia ominaisuuksia, kuten estot haitallisille sivustoille.
- Pidä laitteet ajan tasalla. Säännölliset päivitykset paikkaavat tunnettuja haavoittuvuuksia ja parantavat yksityisyyden suojaa.
Johtopäätös
Vaikka suomalaisten tieto älylaitteiden tietoturvasta lisääntyy, riskejä aliarvioidaan — etenkin kun suojauksia ei hankita tai käytetä loppuun asti. Sääntely kehittyy, ja merkinnät auttavat kuluttajia valitsemaan turvallisempia tuotteita. Kuitenkin jokaisen käyttäjän oma aktiivisuus (päivitykset, turvasovellukset, varovaisuus) on ratkaisevaa digitaalisen arjen turvallisuudessa.