Kosketusnäyttö on kuulunut Windows-kannettavien varusteluun jo vuosien ajan, mutta sen tarpeellisuudesta ei ole syntynyt yksimielisyyttä. GSMArena nosti keskustelun uudelleen esiin Applen väitetyn suunnanmuutoksen yhteydessä. Lähdejutun mukaan yhtiö on esitellyt ensimmäiset kosketusnäytölliset MacBook Pro -mallinsa, joissa käytetään OLED-pohjaisia PROLED XDR -näyttöjä. Uutuus tekee vanhasta ergonomiakiistasta jälleen ajankohtaisen.
Uutisen kiinnostavin kysymys ei lopulta koske pelkästään Applea. Kosketuksen hyödyllisyys riippuu kannettavan rakenteesta, käyttöjärjestelmästä ja siitä, kuinka pitkään näyttöä käytetään käsi ilmassa. Sama ominaisuus voi helpottaa nopeaa vierittämistä, mutta tuntua tarpeettomalta pitkän kirjoituspäivän aikana. GSMArenan lukijakysely hakeekin vastausta siihen, onko kosketusnäyttö aidosti hyödyllinen vai lähinnä näyttävä lisäominaisuus.
Apple muuttaa asetelmaa
Apple on perinteisesti pitänyt Macin ja iPadin käyttöliittymät erillään toisistaan. Macia hallitaan näppäimistöllä, hiirellä ja suurella ohjauslevyllä, kun taas iPad rakentuu suoran kosketuksen ympärille. Lähdejutussa kuvattu kosketusnäytöllinen MacBook Pro hämärtää tätä rajaa ensimmäistä kertaa olennaisella tavalla. Muutos olisi merkittävä, koska yhtiö on pitkään puolustanut kannettavien nykyistä hallintamallia.
GSMArena liittää suunnanmuutoksen Applen laitteistojohtoon ja erityisesti John Ternusin vaikutukseen. Ternus on ollut keskeinen henkilö Macien siirtyessä Intelin suorittimista Applen omiin järjestelmäpiireihin, joten hänen roolinsa tuotelinjan kehityksessä on huomattava. Kosketusnäytön lisääminen ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että macOS muuttuisi tabletin käyttöjärjestelmäksi. Apple voi käsitellä kosketusta lisäohjaimena ilman, että perinteinen työpöytäkäyttöliittymä korvataan kokonaan.
Jobsin kritiikki elää
Steve Jobs torjui pystysuuntaiset kosketuspinnat jo vuonna 2010 ennen kaikkea ergonomisista syistä. Hänen mukaansa käyttäjän käsi väsyy nopeasti, kun sitä pidetään jatkuvasti ilmassa näytön edessä. Perusongelma ei ole kadonnut näyttötekniikan, suorittimien tai käyttöjärjestelmien kehittyessä. Ihmisen käsivarsi kuormittuu edelleen eri tavalla pystynäyttöä kosketettaessa kuin pöytätasolla olevaa ohjauslevyä käytettäessä.
Jobsin näkemys osuu erityisen hyvin tilanteeseen, jossa kosketus korvaisi hiiren tai ohjauslevyn kokonaan. Harva haluaa muokata pitkää asiakirjaa tai hallita laskentataulukkoa käsivarsi ojennettuna. Satunnainen napautus muodostaa kuitenkin aivan erilaisen käyttötavan kuin jatkuva työskentely. Ergonomiakeskustelu kaipaa siksi eron lyhyiden kosketusten ja tuntikausia jatkuvan näytön hallinnan välille.
Kosketus auttaa pienissä tehtävissä
Kosketusnäyttö voi nopeuttaa verkkosivun vierittämistä, kuvan suurentamista ja yksittäisen painikkeen valitsemista. Se voi tuntua luontevalta myös karttojen, aikajanojen ja kuvakokoelmien selaamisessa. Kynätuki laajentaa käyttöä muistiinpanoihin, allekirjoituksiin ja kevyeen luonnosteluun, jos laite ja ohjelmistot tukevat kynää kunnolla. Hyöty syntyy tällöin suorasta vuorovaikutuksesta eikä siitä, että kosketus yrittäisi jäljitellä hiirtä.
Ohjelmiston toteutus vaikuttaa kokemukseen vähintään yhtä paljon kuin itse näyttöpaneeli. Pienet valikot, tiheät työkalurivit ja tarkkuutta vaativat kohteet sopivat huonosti sormelle, vaikka ne toimivat erinomaisesti osoittimella. Käyttöjärjestelmä voi parantaa tilannetta suurentamalla painikkeita ja tarjoamalla kosketuseleitä, mutta muutos vie samalla näyttötilaa. Sovelluskehittäjien tuki ratkaisee lopulta sen, jääkö kosketus muutaman järjestelmätoiminnon varaan.
Rakenne ratkaisee
Tavallinen simpukkamallinen kannettava asettaa näytön melko pystysuoraan asentoon. Käyttäjä joutuu silloin kurottamaan näppäimistön yli, ja kevyt näyttökansi saattaa heilua napautusten mukana. Tukeva sarana voi vähentää liikettä, mutta se ei poista käsivarren kuormitusta. Kosketus sopii tällaiseen laitteeseen parhaiten täydentäväksi vaihtoehdoksi eikä ensisijaiseksi hallintatavaksi.
360 asteen sarana muuttaa tilanteen olennaisesti. Näytön voi taittaa teltta-asentoon esityksiä varten tai kokonaan näppäimistön taakse tabletiksi, jolloin käden ei tarvitse työskennellä jatkuvasti pystypinnalla. Irrotettavalla näppäimistöllä varustettu 2-in-1-laite vie ajatuksen vielä pidemmälle. Markkinoiden kehitys näkyy myös siinä, kuinka kalliit tabletit näppäimistöineen lähestyvät kannettavia, mistä kertoo esimerkiksi Galaxy Tab S12 -mallien vertailu läppäreihin.
Windows näyttää vaihtoehdot
Windows-valmistajat ovat kokeilleet kosketusta useissa eri muodoissa jo pitkään. Ominaisuus löytyy tavallisista kannettavista, 360 asteen malleista ja Surface-tyyppisistä laitteista, joiden näppäimistö voidaan irrottaa. Windows 8 yritti aikanaan nostaa kosketuksen käyttöliittymän keskiöön, mutta kaikkia muutoksia ei suunniteltu luonteviksi hiiri- ja näppäimistökäyttäjille. Nykyiset Windows-versiot käsittelevät kosketusta maltillisemmin yhtenä ohjaustapana muiden joukossa.
Windows on Arm -laitteet ovat samalla nostaneet esiin uuden sukupolven kevyitä ja pitkään akulla toimivia kannettavia, joista moni tarjoaa kosketusnäytön. Microsoft käyttää ominaisuutta myös kalliimmissa tuoteperheissään, mutta kosketus ei yksin määritä laitteen kohderyhmää. Suorituskyky, paikalliset tekoälyominaisuudet ja hinta voivat olla ostajalle paljon tärkeämpiä. Sama painotus näkyy Surface Laptop Ultran ominaisuuksia ja kohderyhmää käsittelevässä jutussa.
Lisäominaisuudella on hintansa
Kosketuskerros voi nostaa kannettavan hintaa, painoa ja virrankulutusta, vaikka erot vaihtelevat toteutuksen mukaan. Kiiltävä lasipinta kerää myös sormenjälkiä ja heijastaa ympäristön valoja herkemmin kuin moni mattapintainen näyttö. Ostajan kannattaa selvittää, joutuuko ominaisuuden vuoksi tinkimään kirkkaudesta, akkukestosta tai paneelin muista ominaisuuksista. Kallis lisä ei tarjoa vastinetta rahalle, jos näyttöä kosketetaan vain laitteen ensimmäisellä käyttöviikolla.
Kosketuksen puolesta puhuu puolestaan se, ettei ominaisuutta tarvitse käyttää jatkuvasti. Käyttäjä voi kirjoittaa ja tehdä tarkkaa työtä ohjauslevyllä, mutta selata kuvia tai allekirjoittaa asiakirjan suoraan näytöltä. Tällainen joustavuus voi olla arvokasta liikkuvassa työssä, opetuksessa ja luovissa tehtävissä. Käyttötapa ratkaisee enemmän kuin se, miltä ominaisuus näyttää teknisissä tiedoissa.
Ostajan tarkistuslista
Ostopäätös kannattaa perustaa omiin työtehtäviin eikä pelkkään kosketusnäytön olemassaoloon. Myymälässä tehty lyhyt kokeilu kertoo saranan tukevuudesta ja käyttöliittymän sujuvuudesta, mutta pidempi ergonomia paljastuu vasta arjessa. Ostajan on hyvä arvioida myös sitä, käytetäänkö laitetta useammin pöydällä, sylissä vai tablettina.
- Valitse 360 asteen sarana tai irrotettava näppäimistö, jos haluat käyttää laitetta säännöllisesti tablettina.
- Tarkista kynätuki erikseen, sillä kosketusnäyttö ei välttämättä tue aktiivikynää.
- Kokeile, heiluuko näyttö tavallisissa napautuksissa tai vaatiiko sarana kahden käden käyttöä.
- Vertaa kosketusmallin painoa, hintaa ja akkukestoa vastaavaan perusmalliin.
- Varmista, että tärkeimmät sovelluksesi tarjoavat riittävän suuret painikkeet ja toimivat sujuvasti kosketuksella.
Kosketusnäytöstä hyötyvät todennäköisimmin käyttäjät, jotka selaavat paljon visuaalista sisältöä, tekevät käsinkirjoitettuja merkintöjä tai esittelevät materiaalia muille. Perinteistä toimistotyötä tekevä voi saada enemmän hyötyä laadukkaasta ohjauslevystä, hyvästä näppäimistöstä ja mattapintaisesta näytöstä. Luova ammattilainen tarvitsee puolestaan tarkan kynän, matalan viiveen ja ohjelmistotuen, eikä pelkkä sormikosketus välttämättä riitä. Yksi ratkaisu ei siksi sovi kaikille kannettavien käyttäjille.
Vanha kiista saa uuden vaiheen
Applen mukaantulo voi tehdä kosketuksesta aiempaa näkyvämmän osan kannettavien markkinaa, mikäli GSMArenan kuvaamat MacBook Pro -mallit etenevät laajaan myyntiin. Muutos ei silti kumoa Steve Jobsin ergonomiakritiikkiä, sillä pystynäytön pitkäaikainen koskettaminen on edelleen raskasta. Se osoittaa pikemminkin, että kosketuksen rooli voidaan määritellä uudelleen satunnaiseksi ja tehtäväkohtaiseksi. Parhaimmillaan ominaisuus täydentää ohjauslevyä, mutta heikoimmillaan se jää kalliiksi ja vähän käytetyksi varusteeksi.
GSMArenan kysymykseen ei ole yksinkertaista kyllä- tai ei-vastausta. Kosketusnäyttö on järkevä kannettavassa, jonka rakenne, ohjelmisto ja käyttötapa tukevat sitä. Tavallisessa simpukkamallissa hyöty jää helposti rajalliseksi, kun taas muuntautuvassa laitteessa kosketus voi olla koko tuotteen keskeinen ominaisuus.
Tietolähteet
GSMArena: Weekly poll: do touchscreens on laptops make sense?
GSMArena News
Käytetty artikkelikuva
Artikkelikuvana käytetään lähdeartikkelin kuvaa. Kuvan lähde: alkuperäinen kuvatiedosto. Lähdeartikkeli: Weekly poll: do touchscreens on laptops make sense?.