Viimeisimmän Koululaistutkimuksen mukaan merkittävä muutos on tapahtunut pienten lasten puhelinomistuksessa. Vuoden 2025 tutkimuksessa havaittiin, että 5–6-vuotiaista enää noin neljäsosalla on oma puhelin, kun taas 7-vuotiaista hieman yli puolella. Tämä tarkoittaa kymmenien prosenttiyksikköjen laskua edellisvuoteen verrattuna.
Tämä trendi kattaa kaikki puhelintyypit: älypuhelimet, peruspuhelimet ja kellopuhelimet. Vanhempien huoli erityisesti älypuhelinten haittavaikutuksista näyttää vaikuttaneen siihen, että oma puhelin hankitaan aiempaa myöhemmin. Myös julkinen keskustelu teknologian vaikutuksista lapsiin on todennäköisesti vauhdittanut tätä kehitystä.
Asenteet älypuhelimia kohtaan muuttuneet nopeasti
DNA:n brändin kehitysjohtaja Jussi Mälkiä kertoo, että asenteiden muutos on ollut nopea. Vielä muutama vuosi sitten lähes kaikilla 7-vuotiailla oli jokin puhelin, mutta nyt älypuhelimen omistaminen on vähentynyt selvästi. Pienimpien lasten kohdalla laskeva suunta on erityisen huomattava.
Vaikka puhelimen omistus on edelleen yleistä kouluiän kynnyksellä, vaikuttaa siltä, että vanhemmat pohtivat aiempaa tarkemmin, milloin lapselle hankitaan oma älylaite ja millä ehdoilla. Tämä näkyy myös siinä, että puhelimen käyttöä harjoitellaan yhdessä aikuisen kanssa entistä useammin ennen itsenäistä käyttöä.
Valvottu puhelimen käyttö yleistyy
Ensimmäistä kertaa tutkimuksessa selvitettiin, kuinka pitkään lapsi käyttää puhelinta valvotusti ennen itsenäistä käyttöä. Tulokset osoittavat, että noin neljännes harjoittelee käyttöä alle puoli vuotta ja 16 prosenttia 6–12 kuukauden ajan. Silti neljäsosa aloittaa puhelimen käytön heti itsenäisesti.
Noin 30 prosenttia 5–7-vuotiaista käyttää puhelinta edelleen valvotusti tai yhdessä vanhemman kanssa. Tämä on Mälkiän mukaan rohkaiseva suunta, ja DNA kannustaa kaikkia vanhempia ohjattuun käyttöön, varsinkin pienimpien kohdalla.
Kellopuhelimet kasvattavat suosiotaan
Koulun aloitus on selkeä käännekohta, jolloin puhelin hankitaan useimmiten. Vaikka älypuhelimet ovat edelleen yleisimpiä ensipuhelimia, kellopuhelinten suosio kasvaa erityisesti ensimmäisenä laitteena.
16 prosenttia vanhemmista ilmoitti hankkineensa lapselleen kellopuhelimen ensimmäiseksi puhelimeksi – nousua on seitsemän prosenttiyksikköä viime vuodesta. Tämä kertoo vanhempien halusta tarjota yhteydenpitomahdollisuus ilman älypuhelinten haittoja.
Kellopuhelimen suosion taustalla turvallisuus
Tutkimuksen mukaan tärkeimmät syyt kellopuhelimen hankintaan liittyvät lapsen suojeluun. Kellopuhelimilla ei pääse internetiin, ja yhteydenpito onnistuu vain ennalta määriteltyjen yhteyshenkilöiden kanssa.
Nämä ominaisuudet tekevät kellopuhelimista vanhempien näkökulmasta turvallisen vaihtoehdon lapsen ensipuhelimeksi. Erityisesti käyttöliittymän yksinkertaisuus ja sisällön rajoittaminen koetaan tärkeiksi tekijöiksi.
Koululaistutkimus seuraa kehitystä pitkäjänteisesti
DNA ja Nepa Insight ovat toteuttaneet Koululaistutkimusta vuodesta 2011. Sen tavoitteena on selvittää lasten ja nuorten puhelimen käyttöä ja hankintatapoja sekä niiden muutoksia.
Vuoden 2025 tutkimukseen vastasi noin tuhat 5–16-vuotiaan lapsen vanhempaa. Tulokset kertovat tilastollisesti merkittävästä muutoksesta erityisesti 7-vuotiaiden puhelinomistuksessa. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä.
Listaus: vanhempien tärkeimmät syyt lykätä puhelinhankintaa
- Huoli älypuhelimen haittavaikutuksista
- Julkinen keskustelu teknologian vaikutuksista lapsiin
- Lapsen ikä ja kehitystaso
- Halukkuus valvottuun käyttöön ennen itsenäisyyttä
- Kellopuhelimen tarjoama turvallinen vaihtoehto
- Tarve rajoittaa netinkäyttöä ja altistumista epäsopivalle sisällölle
- Kouluympäristön vaikutukset lapsen arkeen ja vastuullisuuteen
- Yhteydenpidon tarpeen painottaminen viihdekäytön sijaan
Vanhemman rooli korostuu laitteen käytössä
Tutkimuksessa nousee vahvasti esille vanhemman rooli laitteen käyttöön totuttamisessa. Valvottu käyttö ei ole vain turvallisuustekijä, vaan myös keino opettaa vastuullista laitteen käyttöä.
DNA:n mukaan tärkeämpää kuin lapsen ikä on se, kuinka vahvasti vanhempi on mukana lapsen mediankäytön ohjaamisessa. Tämä pätee niin puhelimen omistamiseen kuin kaverin laitteen käytön seuraamiseenkin.