Rovaniemi nousi datankäytön ykköseksi – nuoret aikuiset hallitsevat tilastoja suvereenisti

Suomalaiset ovat tunnetusti mobiilidatan suurkuluttajia, ja tuoreiden tilastojen mukaan käyttömäärät ovat jatkaneet hurjaa kasvuaan läpi vuoden 2025. DNA:n julkaisema laaja katsaus 50 suurimman kunnan mobiilidatan käyttöön paljastaa mielenkiintoisia eroja niin maantieteellisesti kuin eri ikäryhmienkin välillä. Tilastojen yllättävimmäksi kärjeksi on noussut Rovaniemi, jossa dataa liikutellaan älypuhelimissa enemmän kuin missään muualla Suomessa. Tämä pohjoinen kaupunki jätti taakseen jopa suuret kasvukeskukset Vantaan ja Tampereen, jotka täydentävät kärkikolmikon.

Nuoret aikuiset ovat odotetusti tilastojen kiistattomia kuninkaita, sillä 18–29-vuotiaat käyttävät mobiilidataa keskimäärin lähes kolme gigatavua päivässä. Määrä on valtava ja vastaa käytännössä useamman tunnin videoiden suoratoistoa joka ikinen päivä. Tämä ikäryhmä on omaksunut täysin mobiilikeskeisen elämäntavan, jossa kaikki viihdekäytöstä pankkiasiointiin hoidetaan nimenomaan puhelimen ruudulta. Nuorten aikuisten datankäyttö on erityisen korostunutta tietyissä kunnissa, kuten Raahessa ja Savonlinnassa, missä päivittäinen käyttö nousee jopa yli 3,7 gigatavuun.

Mobiilidatan kulutus ei ole kuitenkaan enää pelkästään nuorison yksinoikeus, sillä varttuneemmat ikäluokat ovat kirineet eroa kiinni vauhdikkaasti viime vuosien aikana. Viisikymppiset suomalaiset käyttävät nykyään keskimäärin yli gigatavun dataa päivässä kaikissa tarkastelluissa 50 kunnassa, mikä on merkittävä virstanpylväs digitaalisessa tasa-arvossa. DNA:n mobiililiiketoiminnan johtaja Mikko Valtonen huomauttaa, että käyttäjät jakautuvat nykyään kolmeen selkeään pääryhmään: nuoriin tehokäyttäjiin, aktiivisiin työikäisiin ja maltillisempiin senioreihin.

Kuntien väliset erot datankäytössä ovat huomattavia, ja selittäviä tekijöitä löytyy niin väestörakenteesta, liikenneyhteyksistä kuin maantieteestäkin. Rovaniemen kärkisijaa selittävät todennäköisesti suuri opiskelijaväestö sekä pitkät välimatkat, joiden aikana viihdytään puhelimen parissa. Pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa, kuten Vantaalla ja Tampereella, julkisen liikenteen suosio nostaa datankäyttöä, sillä bussissa tai junassa istuessa on helppo kuluttaa suoratoistopalveluita. Sen sijaan yksityisautoiluun nojaavissa kunnissa puhelimen käyttömatkat jäävät vähäisemmiksi, mikä näkyy suoraan tilastoissa.

Videot ja sosiaalinen media ajavat kasvua

Mobiilidatan käytön räjähdysmäinen kasvu selittyy pitkälti videosisältöjen suosion jatkuvalla lisääntymisellä. TikTokin, Instagram Reelsin ja YouTuben kaltaiset palvelut ovat muuttaneet tapaamme kuluttaa mediaa, sillä lyhytvideotkin vaativat latautuakseen suuria datamääriä korkean kuvanlaadun vuoksi. Nuoret aikuiset saattavat viettää tunteja päivässä selaten videovirtoja, mikä nostaa datankulutuksen aivan omiin sfääreihinsä verrattuna pelkkään tekstipohjaiseen selaamiseen. Nykyaikaiset älypuhelimet ja nopeat 5G-verkot mahdollistavat teräväpiirtovideoiden katselun ilman pätkimistä missä tahansa.

Monet nuoret aikuiset ovat luopuneet kokonaan kiinteistä laajakaistayhteyksistä ja luottavat kodissaan pelkkään mobiilidataan. Puhelimesta jaetaan nettiyhteys myös tietokoneelle tai televisiolle, jolloin yksi liittymä kantaa koko talouden tietoliikennekuorman. Tämä ilmiö on yleinen erityisesti opiskelijapaikkakunnilla, joissa asutaan vuokralla ja muutetaan usein, jolloin mobiililiittymä on joustavin ja edullisin ratkaisu. Tilastot tukevat tätä havaintoa, sillä opiskelijavaltaiset kaupungit erottuvat datankäyttölistauksissa edukseen.

Teknologian kehitys ajaa datankäyttöä ylöspäin silloinkin, vaikka itse ruutuaika ei merkittävästi kasvaisi. Uudet puhelinmallit on varustettu entistä tarkemmilla näytöillä, jotka toistavat videot automaattisesti parhaalla mahdollisella laadulla, mikä kuluttaa huomaamatta enemmän dataa. Sovelluskehittäjät optimoivat palveluitaan jatkuvasti visuaalisempaan suuntaan, ja raskaat graafiset elementit ovat arkipäivää yksinkertaisissakin hyötysovelluksissa. Käyttäjä ei välttämättä edes tiedosta datankulutuksensa kasvua, koska kiinteähintaiset rajattomat liittymät ovat Suomessa normi.

Seniorit löytävät digitaaliset palvelut

Ikäihmisten mobiilidatan käyttö on kasvanut suhteellisesti nopeimmin kaikista ikäryhmistä, vaikka absoluuttiset määrät ovatkin nuoria pienempiä. Seitsemänkymppisten aktiivisimmat käyttäjät löytyvät yllättäen pääkaupunkiseudun tuntumasta sekä Rovaniemeltä, missä digitaalinen asiointi on tullut osaksi arkea. Videopuhelut lastenlasten kanssa ja yhteydenpito sukulaisiin WhatsAppin kautta ovat madaltaneet kynnystä älypuhelimen monipuolisempaan käyttöön.

Erityisen mielenkiintoinen havainto on yli 80-vuotiaiden aktivoituminen tietyillä paikkakunnilla, kuten Riihimäellä ja Lempäälässä. Tässä ikäryhmässä dataa kuluu näissä kunnissa jopa yli 300 megatavua päivässä, mikä ylittää selvästi valtakunnallisen keskiarvon. Pankkipalveluiden siirtyminen verkkoon, terveyspalveluiden digitaaliset ajanvaraukset ja uutisten lukeminen tabletilta tai puhelimelta ovat arkipäiväistyneet myös kaikkein iäkkäimmille.

Kuntien väliset erot ikäihmisten datankäytössä voivat kertoa myös laajemmista sosiaalisista ilmiöistä. Alueilla, joissa välimatkat omaisiin ovat pitkät, digitaaliset yhteydenpitovälineet korvaavat fyysisiä tapaamisia ja nostavat datankulutusta. DNA:n Mikko Valtonen arvioi, että myös ulkomailla asuvat sukulaiset lisäävät videopuheluiden tarvetta, mikä näkyy tietyissä kunnissa piikkinä tilastoissa.

Työelämän murros näkyy liikenteessä

Etätyön ja hybridityön vakiintuminen on muuttanut pysyvästi suomalaisten datankäyttötottumuksia. Työikäiset, erityisesti 30–49-vuotiaat, käyttävät mobiilidataa tasaisesti ympäri Suomea, mikä viittaa siihen, että töitä tehdään joustavasti mökeiltä, kahviloista ja liikennevälineistä. Tietoturvasyistä monet yritykset ohjeistavat työntekijöitään välttämään avoimia Wi-Fi-verkkoja ja käyttämään sen sijaan puhelimen jaettua nettiyhteyttä.

Imatran ja Raahen kaltaiset teollisuuspaikkakunnat nousevat tilastoissa esiin 30–40-vuotiaiden korkeina käyttömäärinä. Tämä saattaa kieliä paitsi vapaa-ajan käytöstä, myös työelämän luonteesta ja mahdollisista vuorotöistä, jolloin viihdettä kulutetaan eri aikoina kuin perinteisessä toimistotyössä. Pirkkalassa ja Raisiossa työikäisten datankäyttö jää puolestaan maltillisemmaksi, mikä voi heijastella erilaisia työmatkustamisen tapoja tai kiinteiden verkkojen parempaa saatavuutta kotitalouksissa.

Isojen kuntien asukkaat käyttävät dataa keskimäärin enemmän kuin suomalaiset keskimäärin, mikä selittyy osittain paremmilla 5G-yhteyksillä. Kaupungeissa verkon kapasiteetti on rakennettu kestämään suuria käyttäjämääriä, ja nopeat yhteydet houkuttelevat käyttämään raskaampia palveluita. Maaseutumaisemmissa kunnissa, kuten Hollolassa ja Sastamalassa, datankäyttö on vähäisempää, vaikka verkot sielläkin ovat kehittyneet.

Mitä datamäärät käytännössä tarkoittavat?

Gigatavujen ja megatavujen hahmottaminen voi olla tavalliselle kuluttajalle vaikeaa ilman konkreettisia esimerkkejä. Yksi gigatavu dataa mahdollistaa joko tuntien musiikinkuuntelun tai vaihtoehtoisesti vain lyhyen hetken teräväpiirtovideota. Alla oleva listaus avaa sitä, kuinka paljon erilaiset arkiset toiminnot kuluttavat mobiilidataa:

• Sähköpostit: 50 sähköpostin lähettäminen ilman liitteitä vie vain noin 1 Mt.
• Sosiaalinen media: Yhden kuvan lataaminen Instagramiin tai Facebookiin kuluttaa 3–8 Mt.
• Uutisten luku: Tunti verkkolehtien selailua vie noin 100–200 Mt riippuen sivustojen mainosmäärästä.
• Musiikin suoratoisto: Tunti musiikin kuuntelua Spotifysta tai vastaavasta vie noin 100–200 Mt.
• Videoiden katselu: Tunti videota älypuhelimella voi viedä kuvanlaadusta riippuen 700–3000 Mt.

Luvut osoittavat selvästi, että nimenomaan videosisältö on se tekijä, joka erottaa suurkuluttajat satunnaisista käyttäjistä. Tekstiä ja kuvia voi selata lähes rajattomasti ilman, että datakatto tulee vastaan, mutta liikkuva kuva vaatii kaistaa. Suomalaisten onneksi rajattomat dataliittymät ovat meillä arkipäivää, toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa.

Datan käyttömäärät tulevat todennäköisesti jatkamaan kasvuaan myös tulevaisuudessa, kun lisätty todellisuus ja tekoälysovellukset yleistyvät. Nämä teknologiat vaativat toimiakseen jatkuvaa ja nopeaa yhteyttä pilvipalveluihin, mikä lisää dataliikennettä entisestään. Tällä hetkellä Rovaniemi pitää valtikkaa, mutta digitaalinen kehitys on nopeaa ja tilanteet voivat muuttua.

Keskimääräinen datankäyttö päivässä (Mt) mobiililiittymissä ikäryhmittäin ja kunnittain 1–10/2025 DNA:n laskutettavilla puhelinliittymillä, 50 väkiluvultaan isointa kuntaa Suomessa