Vuoden 2025 haastavassa digiarjessa suomalaiset kohtaavat yhä konkreettisemmin sen, miten sidoksissa he ovat älylaitteisiinsa. DNA Oyj :n yhdessä Nepa Insight :n kanssa toteuttama Digitaalinen elämä –tutkimus on paljastanut useita mielenkiintoisia havaintoja: laitteiden ääressä vietetty aika kasvaa, mutta samaan aikaan yhä useampi kokee sen rajoittamisen haastavana.
Merkittävin herättäjä on se, että 35 % suomalaisista vastaajista kertoo kokemuksesta, että puhelimen laskeminen pois kädestä on vaikeaa. Tämä huomio nostaa esiin uuden tason digitaalisessa arjessa – ei vain ruutu-ajan määrä vaan psykologinen sidonnaisuus. Samalla tutkimus kertoo, että 42 % vastaajista näkee jatkuvan digitaalisten laitteiden käytön vaikuttavan keskittymiseen.
Digilaitteiden käytön rajoittaminen kasvaa – mutta helpoksi se ei muutu
Tutkimuksen mukaan 27 % suomalaisista kertoo rajoittavansa netin ja puhelimen äärellä vietettyä aikaa — luku on noussut 5 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Tämä kertoo siitä, että tietoisuus digiajan kuormasta on kasvanut ja rajoittamistoimia tehdään entistä enemmän.
Silti sisäänrakennettu irtaantumisen vaikeus näkyy:
- 41 % kertoi vaikeuksia irtautua netin ääreltä.
- 35 % kokee puhelimen pois laskemisen käsistä haasteelliseksi.
- 42 % piti digitaalisten laitteiden jatkuvaa käyttöä keskittymistä haittaavana.
Ikäryhmien välillä on havaittavissa eroja: erityisesti 25–34-vuotiaat kokevat laitteiden haittaavan keskittymistä enemmän, kun taas 16–24-vuotiaiden ikäluokassa on jo aktiivisempia rajoittajia ja selvempiä omia linjoja ruutuajan hallinnassa. Tämä viittaa siihen, että vaikka nuorimmat ovat laitteiden parissa aktiivisia, myös he ovat mahdollisesti tietoisempia rajauksista.
Miksi niin moni kokee irtaantumisen vaikeaksi?
Useita syitä löytyy tutkimus- ja asiantuntijapiireistä:
- Laitteiden rooli arjessa on jatkuvasti kasvava – ne eivät ole pelkästään viihdelaitteita vaan myös yhteydenpitovälineitä, työkaluja, maksukanavia ja kodin hallinnan välineitä. Tämä lisää sitä sidettä, joka pitää puhelimen “käytössä”.
- Älylaitteiden käyttöön liittyvä “tähän täytyy reagoida heti” -asenne voi aiheuttaa jatkuvaa taustakytkeytyneisyyttä, mikä tekee pysähtymisen vaikeaksi.
- Kun rutiinista tulee tapaa, irrottautuminen vaatii tietoista muutosta – ja se voi tuntua raskaalta. Asiantuntija on todennut, että “yhä useampi haluaa määrittää selvät rajat: nyt olen yhteydenottojen sekä uutis- ja viihdevirran saavutettavissa, nyt taas en”.
Lisäksi on hyvä huomioida, että tutkimus on toteutettu online-paneelina, mikä tarkoittaa että se tavoittaa jo digipalveluja käyttävät henkilöt — täysin digistä erossa olevia ei välttämättä ole kattavasti mukana.
“Älyvapaapäivä” muistuttaa tauon merkityksestä
Yksi konkreettinen vastaus digistä irtaantumiseen on vuosittain järjestettävä Älyvapaapäivä, jonka ideana on juuri pysähtyä hetkeksi ja laittaa älylaitteet sivuun. Vuosi 2024 merkitsi tapahtuman kolmatta järjestämiskertaa.
Tänä vuonna Älyvapaapäivää vietetään sunnuntaina 1. marraskuuta, ja teemana on nimenomaan älylaitteiden käytön tarkoituksenmukaisuus sekä kohtuullisuus. Tutkimuksen mukaan vastaajat uskovat esimerkiksi maksamisen, kodin etävalvonnan ja -hallinnan älypuhelin-käytön kasvavan lähivuosina — ja Älyvapaapäivä tarjoaa tilaisuuden pysähtyä miettimään omaa suhdetta näihin välineisiin.
Vaikka yhden päivän tauko ei ratkaise kaikkea, symbolinen pysähtyminen voi toimia herättelevänä hetkenä. Se voi olla portti laajempaan ymmärrykseen siitä, miten paljon laitteet ohjaavat arkeamme.
Miten suomalaiset pyrkivät rajoittamaan ruutuaikaa?
Tutkimus nostaa esille useita käytännöllisiä keinoja, joilla suomalaiset pyrkivät hallitsemaan laitteen käyttöä. Näitä ovat esimerkiksi:
- Muu ajanviete ruutujen sijaan: 60 % rajoittajista kertoo siirtyneensä ruudun äärestä johonkin muuhun toimintaan.
- Puhelimen pitäminen äänettömällä osan päivästä.
- Puhelimella vietetyn ajan rajaus esimerkiksi ennen nukkumaanmenoa.
- Käytettävyyden ja toiminnallisuuden suuntaan: hyötysovellusten käyttö kasvaa ja viihdekäyttö suhteessa hieman vähenee – mikä voi osaltaan vähentää ruudun “haahuilua”.
Nämä keinot ovat selkeitä ja konkreettisia – mutta juuri niiden käyttöönotto edellyttää tietoisuutta, motivaatiota ja usein myös hieman itsekuria.
Yhteenveto
Tutkimus kertoo selkeästi: suomalaiset ovat yhä tiiviimmin kiinni älylaitteissaan, mutta samalla kasvaa myös halu ja tarve hallita tätä suhdetta. Se, että joka kolmas suomalainen kokee puhelimen pois laskemisen vaikeaksi, nostaa esiin sen, että tässä ei ole kyse pelkästä ajan määrästä – kyse on myös psyykkisestä ja sosiaalisesta sidoksesta laitteisiin. Tutkimuksen mukaan oikeanlaista rajaamista tapahtuu, mutta se ei ole itsestäänselvyys.
Työhyvinvoinnin, yrittäjäarjen ja arjen yleisen tasapainon kannalta on tärkeää pohtia, miten digilaitteiden käyttö vaikuttaa omaan keskittymiseen, stressitasoihin ja vuorovaikutukseen. Eittämättä laitteet tarjoavat valtavasti hyötyä, mutta juuri siksi niiden vaikutukset vaativat myös oman hallinnan näkökulmaa.
Käytännölliset keinot ruutuajan vähentämiseksi ovat jo tiedossa ja ovat omaksuttavissa myös työyhteisöissä – ja kuten tutkimus osoittaa, nuoremmat ikäluokat ovat tässä jo aktivoituneet, mikä voisi toimia etumerkkinä laajemmalle kulttuurimuutokselle. Silti: se, että laitteesta joskus irtaantuu, ei välttämättä ole helppoa – mutta se ei myöskään ole mahdotonta.