Suomesta on noussut esiin merkittävä innovaatio, joka on käytännössä nujertanut rikollisten käyttämän työkalun – huijauspuhelut. Maailmanlaajuisesti nämä petolliset soitot aiheuttavat jopa 850 miljoonan euron menetykset vuosittain, mikä korostaa suomalaisen ratkaisun kansainvälistä merkitystä. Suomen toiminta huijauspuhelujen vähentämiseksi kilpailee parhaillaan arvostetussa European Crime Prevention Award -palkinnossa, ja Europol on nostanut sen esiin malliesimerkkinä tehokkaasta rikostentorjunnasta. Suomalainen menestys on osoittanut, että teknologisilla ratkaisuilla on mahdollista suojata kansalaisia laajamittaiselta talousrikollisuudelta.
Elisa oli edelläkävijä ja maailman ensimmäinen operaattori, joka kehitti teknisen ratkaisun soittajan numeron väärentämisen tunnistamiseen ja estämiseen. Tämän ansiosta rikolliset eivät ole enää pystyneet hyödyntämään suomalaisia puhelinnumeroita huijauksissaan, mikä on ollut ratkaiseva askel ongelman kitkemisessä.
Insinöörien kehittämä numeron väärentämisen estoratkaisu otettiin lopulta käyttöön valtakunnallisesti Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin määräyksellä vuonna 2023. Tämän jälkeen ulkomailta tulevat, niin kutsutut teknisen tuen huijaukset ovat käytännössä poistuneet Suomesta kokonaan, mikä on huomattava saavutus kyberturvallisuuden alalla.
Elisan kyberturva- ja palvelunhallintakeskuksen johtaja Karri Jäkkö kertoo, että heidän työntekijöidensä itse kehittämä ratkaisu otettiin verkossa käyttöön jo vuonna 2021. Jo tuolloin onnistuttiin kitkemään valtaosa asiakkaille tulleista huijauspuheluista, ja rikoshyöty Suomessa putosi seitsemästä miljoonasta eurosta vuodessa muutamaan tuhanteen. Jäkkö toteaa, että jo pelkästään Elisan toimet tekivät Suomesta rikollisille erittäin huonosti kannattavan kohteen. Vuonna 2023 muidenkin operaattoreiden oli Traficomin päätöksellä otettava ratkaisu käyttöön, mikä sinetöi Suomen menestyksen huijausten torjunnassa.
Suomen malli kansainväliseksi esimerkiksi ja Europolin huomio
Soittajan numeron väärentäminen on edelleen merkittävä rikollisten työkalu muualla Euroopassa. Huijauspuhelut ovat laaja ongelma, ja ne vaativat koordinoituja toimia rajojen yli, sillä rikolliset operoivat usein kansainvälisesti. Elisan ratkaisulle myönnettiin patentti Suomessa vuonna 2023, ja marraskuussa 2025 sille myönnettiin patentti myös Euroopassa, mikä alleviivaa sen teknologista arvoa.
Europol julkaisi lokakuussa selvityksen, jossa virasto peräänkuuluttaa Euroopan unionin (EU) tason toimia huijauspuheluiden torjumiseksi. Europol korostaa tarvetta yhtenäisille teknisille standardeille, tiiviimmälle rajat ylittävälle yhteistyölle ja sääntelyn harmonisoinnille. Suomen malli mainitaan viraston selvityksessä nimenomaan hyvänä esimerkkinä siitä, kuinka tehokas suojautuminen kuluttajille on mahdollista toteuttaa.
Ulkomaiset operaattorit ovatkin jo osoittaneet aktiivista kiinnostusta Suomessa menestyksekkäästi käyttöön otettuja estotoimenpiteitä kohtaan. Jäkkö toteaa, että Suomessa on onnistuttu luomaan malli, joka suojaa kuluttajia tehokkaasti ja estää rikollisia tekemästä huijaussoittoja naamioiduista numeroista. Hän iloitsee siitä, että tämä on herättänyt kiinnostusta myös kansainvälisesti. Kuitenkin Jäkkö muistuttaa, että huijausten estäminen on jatkuvaa kilpajuoksua rikollisia vastaan, minkä vuoksi uusia ratkaisuja on kehitettävä jatkuvasti. Rikollisten käyttämä vishing (voice phishing) eli puhelinhuijaus on ilmiönä kansainvälinen, mikä tekee rajat ylittävästä yhteistyöstä välttämätöntä.
Jatkuva kehitystyö: Huijausviesteistä ulkomaanpuheluihin
Huijauspuheluiden estämisen lisäksi Elisa on jatkanut kehitystyötä vastatakseen uusiin uhkiin. Operaattori on kehittänyt ratkaisun myös ulkomaisten numeroiden estämiseksi. Lisäksi huijaustekstiviesteihin voidaan puuttua Traficomin ja operaattoreiden yhdessä kehittämällä ratkaisulla. Tämä on tärkeää, sillä tekstiviestihuijaukset eli smishing-huijaukset ovat kasvava ongelma.
Teknologinen kehitys huijausten torjunnassa on ollut nopeaa ja kattavaa. Esimerkiksi vuonna 2024 Elisa pystyi estämään sellaisten organisaatioiden nimissä lähetetyt huijausviestit, jotka ovat rekisteröineet nimensä Traficomille. Muun muassa Verohallinto on yksi lähettäjätunnuksensa rekisteröineistä tahoista, mikä lisää viestinnän luotettavuutta kuluttajien silmissä. Myös kuluttajien puhelinliittymiin tuodaan vakiona perustason ominaisuuksia, jotka suojaavat netinkäyttöä kännykällä. Näihin kuuluu turvallisen tunnistautumisen palvelu Mobiilivarmenne, haittasivujen esto sekä tietovuotojen seuranta, jotka tarjoavat kokonaisvaltaista suojaa käyttäjille.
Heinäkuussa 2025 otettiin käyttöön Elisan kehittämä ja patentoima ratkaisu, joka antaa mahdollisuuden estää ulkomailta saapuvat puhelut kokonaisuudessaan. Tämä on erityisen merkittävä askel, sillä monet huijauspuhelut tulevat ulkomailta ja hyödyntävät kansainvälisiä portteja. Näiden ratkaisujen avulla Suomi on luonut mallin, joka on herättänyt laajaa kiinnostusta ja jota toivotaan hyödynnettävän laajemmin Euroopassa.
Elisan avaintoimet huijausten torjunnassa
Elisa on toteuttanut useita merkittäviä toimenpiteitä huijausten vähentämiseksi Suomessa vuosina 2020–2025:
- 2020: Hälärisoittojen ehkäiseminen – Estää yleisesti tunnetut wangiri-numerot ja niiden näkymisen, jolloin uhri ei voi soittaa takaisin kalliiseen liittymään.
- 2021: Numerohuijausten estoratkaisu – Oman teknologian käyttöönotto suomalaisen numeron väärentämisen estämiseksi, mikä johti rikoshyödyn jyrkkään laskuun.
- 2023: Valtakunnallinen käyttöönotto – Numerohuijausten estoratkaisusta tulee valtakunnallinen Traficomin määräyksellä.
- 2024: Huijaustekstiviestien torjunta – Kyky estää huijausviestit organisaatioiden nimissä, jotka ovat rekisteröineet lähettäjätunnuksensa Traficomille.
- 2025 (Toukokuu): Perustason tietoturva – Puhelinliittymiin vakiona perustason ominaisuudet, kuten Mobiilivarmenne ja haittasivujen esto.
- 2025 (Heinäkuu): Ulkomaanpuheluiden esto – Mahdollisuus estää ulkomailta saapuvat puhelut kokonaisuudessaan Elisan patentoimalla ratkaisulla.