Tekoäly (tekoäly) on tunkeutunut arkeen valtavalla vauhdilla, muuttaen niin työnteon tapoja kuin vapaa-ajan viettoa. Vaikka sen tarjoamat hyödyt, kuten luovan sisällön tuottaminen tai monimutkaisten data-analyysien tekeminen, ovat merkittäviä, tekoälyn kääntöpuoli herättää yhä enemmän huolta. Tuoreen tutkimuksen mukaan peräti 61 prosenttia suomalaisista on huolissaan tekoälyn luomista tietoturvauhista. Tämä huoli ei ole aiheeton, sillä kybertaistelukenttä on siirtymässä jatkuvaan tekoäly vastaan tekoäly -asevarusteluun, missä nopeus ja hienostuneisuus ovat valttia.
Kyberrikolliset löysivät tekoälyn edut: Huijaukset muuttuvat ovelammiksi 🤖
Tekoälyn käytön lisääntyessä samalla kasvaa myös riski joutua huijausten kohteeksi. Rikolliset ovat oivaltaneet generatiivisen tekoälyn tarjoamat mahdollisuudet, erityisesti suurten kielimallien (LLM) kyvyn luoda uskottavaa, virheetöntä ja kohdennettua sisältöä ilman aiemmin tarvittavaa kielitaitoa. Tämä on tuonut täysin uuden ulottuvuuden perinteisiin huijauksiin, kuten tietojenkalasteluun (phishing) ja tekstiviestihuijauksiin (smishing), mutta luonut myös kokonaan uudenlaisia uhkia.
Generatiivinen tekoäly, jopa sellaiset työkalut, jotka eivät ole suoraan pahantekoon tarkoitettuja, pystyvät tuottamaan sekunneissa vakuuttavia huijaussähköposteja tai tekstiviestejä, jotka ovat kieliopillisesti moitteettomia. Tämä laajentaa huijausten kohderyhmää valtavasti ja tekee niiden tunnistamisesta yhä vaikeampaa. Rikollisten käyttämät erityistyökalut, kuten WormGPT, jotka on suunniteltu nimenomaan haitalliseen toimintaan, tekevät kohdennetuista hyökkäyksistä entistä tehokkaampia.
Erityisen huolestuttavia ovat tapaukset, joissa deepfake-teknologiaa hyödynnetään. Deepfake, eli syväväärennös, mahdollistaa erittäin realististen videoiden ja äänitteiden luomisen. Esimerkiksi organisaation työntekijöihin on kohdistettu huijauspuheluita tai videoneuvotteluja, joissa talousjohtajan ääni tai kuva on kloonattu tekoälyn avulla. Eräs tapaus Hongkongissa johti peräti 25 miljoonan dollarin siirtoon huijareiden tilille, kun työntekijä luotti videoneuvottelussa esiintyneeseen, tekoälyllä väärennettyyn talousjohtajaan. Samalla tavalla tekoälyä käytetään luomaan väärennettyjä ääniviestejä, joissa perheenjäsenen tai ystävän ääni kloonataan avunpyyntöä varten. Sosiaalinen media on tässä suhteessa kultakaivos verkkorikollisille, sillä se tarjoaa runsaasti ääni- ja videomateriaalia kloonausta varten.
Koodi itsessään on uusi heikko lenkki
Tekoäly ei uhkaa ainoastaan käyttäjiä huijausten muodossa, vaan se tuo merkittäviä tietoturvariskejä myös ohjelmistokehityksen puolelle.
Viimeaikaiset tutkimukset ovat paljastaneet, että huomattava osa tekoälyn tuottamasta koodista sisältää tietoturva-aukkoja. Erityisesti koodin toistuva ja iteroiva parantelu tekoälyn avulla voi pahentaa tilannetta, jolloin kriittiset haavoittuvuudet lisääntyvät merkittävästi. Tämä johtuu usein siitä, että tekoälyn ehdotuksia käytetään lähes sellaisenaan ilman riittävää auditointia tai tarkastusta. Kehittäjien kiire tai luottamus tekoälyyn voi johtaa siihen, että koodiin jää piileviä riskejä, kuten kiinteitä salasanoja, heikkoja suojauksia (esimerkiksi XSS-hyökkäyksille) tai polkumanipulaatioita.
Kyberturvallisuusympäristö onkin siirtymässä kohti uutta aikakautta, jossa perinteiset tietoturvamallit, jotka perustuvat tunnettuihin haavoittuvuuksiin (kuten CVE-listoihin), eivät enää riitä. Tarvitaan uutta digitaalista resilienssiä ja riskienhallintaa, joka ottaa huomioon tekoälyn muuttamat perusasetelmat. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kaikkien tekoälyn tuottamien koodirivien tarkistamisesta tulee pakollista ja ohjelmistokehityksen ohjeistuksia on päivitettävä.
Tekoälylaki ja digitaalinen loikkaus: Vuodet 2024–2025 kyberturvan murroksessa
Kyberturvallisuuden kehitys on ollut nopeaa viime vuosina. Globaalisti kyberturvallisuus on noussut yhdeksi suurimmista maailmanlaajuisista riskeistä ilmastonmuutoksen ja geopoliittisen epävakauden rinnalle. Vuosi 2025 näyttää olevan lunastusten aikaa, jolloin tekoälylle asetetut odotukset alkavat konkretisoitua, mutta samalla sen tuomat riskit vaativat uudenlaista varautumista.
- Regulaatio astuu kuvaan: EU:n tekoälysäädös (2024/1689) luo raameja tekoälyjärjestelmien luokittelulle eri riskikategorioihin. Tämä sääntely asettaa vaatimuksia erityisesti korkean riskin järjestelmille, korostaen luotettavuutta, läpinäkyvyyttä, eettisyyttä ja vastuullisuutta. Tavoitteena on varmistaa, että algoritmit ovat tarkkoja ja oikeudenmukaisia, ja että niissä on kattava tietoturva ja yksityisyyden suoja.
- Puolustus siirtyy yhteen alustaan: Vuonna 2025 kyberturvallisuusympäristössä nähdään siirtymä kohti yhtenäisiä tietoturva-alustoja. Tämä mahdollistaa tekoälytehosteisen analysoinnin koodin, pilviympäristöjen ja tietoturvaoperaatiokeskusten (SOC) välillä, luoden tehokkaamman puolustuksen tekoälyn vahvistamia kyberuhkia vastaan.
- Zero Trust -arkkitehtuuri vahvistuu: Uhkien torjumiseksi organisaatiot investoivat yhä enemmän nollaluottamusarkkitehtuuriin (zero trust architecture) ja automaatioon. Tämä malli olettaa, että mikään käyttäjä tai laite ei ole automaattisesti luotettava, ja kaikkiin pääsyvaatimuksiin on suhtauduttava kriittisesti.
Seitsemän kultaista sääntöä tekoälyn turvalliseen hyödyntämiseen
Koska tekoälyn käyttö jatkaa kasvuaan – lähes kolmasosa suomalaisista käyttää sitä jo älylaitteillaan – on kyberhygienia entistäkin tärkeämpää. Vastuullinen suhtautuminen dataan, tietosuojaan ja tietoturvaan on avainasemassa, jotta tekoäly pysyy hyvänä renkinä eikä muutu huonoksi isännäksi.
- Käytä vain hyvämaineisia palveluntarjoajia: Valitse toimittaja, jolla on läpinäkyvät toiminnot ja todistettu turvallisuus. Vältä tuntemattomien tai epäilyttävien sovellusten asentamista.
- Vältä arkaluontoisten tietojen syöttämistä: Älä koskaan kirjaa luottamuksellisia, henkilökohtaisia tai kriittisiä tietoja julkisiin tekoälypalveluihin. Yritysten sisäisesti räätälöidyt, suojatut tekoälyratkaisut ovat tähän turvallisempia.
- Käsittele tekoälyä ohjelmistona: Suojaa sovellukset, pidä ne ajan tasalla ja hallitse käyttöoikeuksia. Käytä vahvaa, uniikkia salasanaa ja hyödynnä aina kaksivaiheista tunnistautumista.
- Poista tarpeettomat ominaisuudet: Minimoi väärinkäyttömahdollisuudet poistamalla tarpeettomat laajennukset ja integraatiot tekoälysovelluksista.
- Ymmärrä komentoihin liittyvät riskit: Ole varovainen erityisesti tuntemattomien kehotelähteiden kanssa. Vältä kopioimasta komentoja verkosta ellet tiedä varmasti, mitä ne tekevät, sillä niillä voidaan huijata tekoälyä suorittamaan haitallisia komentoja (promptware-hyökkäykset).
- Suhtaudu tuloksiin kriittisesti: Tekoäly ei ole erehtymätön ja saattaa tuottaa vääriä tietoja (hallusinaatioita). Validoi ja tarkista aina kriittiset tuotokset ja niiden lähteet. Päätöksenteossa on varmistettava, että ihminen on aina ohjaksissa.
- Tallenna vuorovaikutus: Auditoi ja tallenna tekoälyn kanssa käydyt vuorovaikutukset ja syötteet. Näin voidaan seurata sen käyttöä ja havaita mahdolliset tietovuodot tai väärinkäytökset.
Miksi turvallisuus on nyt johdon vastuulla?
Tietoturva ei ole enää vain IT-osaston asia, vaan se on olennainen osa liiketoimintariskien hallintaa ja johdon vastuulla. Tietoturvaloukkauksilla voi olla pitkäkestoisia ja tuhoisia seurauksia yrityksen taloudelle, maineelle ja asiakassuhteille. Riskilähtöinen ajattelu edellyttää riskien kartoittamista ja arviointia säännöllisesti, jotta tietoturvabudjetti voidaan kohdistaa ajankohtaisimpiin kyberuhkiin.
Kyky reagoida nopeasti muuttuviin riskeihin, luottamus, joustavuus ja sopeutumiskyky ovat tulevaisuuden kyberpuolustuksen kulmakiviä. Digitaalisten riskien ollessa pysyvä osa jokapäiväistä elämää, on tärkeää, että sekä yritykset että yksityishenkilöt ylläpitävät omaa osaamistaan ja noudattavat hyvää kyberhygieniaa. Tekoäly voi olla väsymätön työpari, mutta sen valtavat mahdollisuudet tulevat valtavien riskien kera, jotka vaativat vastuullista suhtautumista.