Trumpin tulliuho nosti taas teknologiasodan esiin EU:n ja USA:n välillä

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on jälleen nostanut Euroopan unionin kanssa käytävän teknologiapolitiikan kiistan otsikoihin. Trump uhkaa EU:ta merkittävillä tulleilla sen jälkeen, kun Euroopan komissio määräsi Googlelle suuren sakon kilpailua vääristävistä käytännöistä. Viesti on tuttu Trumpin aiemmista kauppapuheista: jos Yhdysvaltain teknologiajättien toimintaa rajoitetaan Euroopassa, vastauksena voi olla kauppapolitiikan kovin työkalu eli tullit.

Tilanne on poikkeuksellinen, mutta ei täysin yllättävä. EU on viime vuosina kiristänyt otettaan suurista teknologiayhtiöistä, ja samalla Yhdysvalloissa on seurattu tarkasti, miten eurooppalaiset sääntelypäätökset vaikuttavat amerikkalaisiin yrityksiin. Nyt kiista on jälleen laajenemassa yksittäisestä sakosta laajemmaksi poliittiseksi vastakkainasetteluksi.

Sakon taustalla digimarkkinasäädös

Trumpin uhkauksen taustalla on Euroopan komission päätös sakottaa Googlea 890 miljoonalla eurolla. Komissio katsoi, että yhtiö ei noudata EU:n digimarkkinasäädöstä, koska se suosii omia palvelujaan hakutuloksissa ja vaikeuttaa kilpailijoiden pääsyä näkyville. Lisäksi komission mukaan Google rajoittaa yrityksiä ohjaamasta kuluttajia vaihtoehtoisiin, usein edullisempiin ostokanaviin Google Playssa.

Päätös osuu suoraan siihen keskusteluun, jota Euroopassa on käyty vuosia. Suurten alustojen valta on kasvanut, ja samalla viranomaiset ovat pyrkineet varmistamaan, että markkinat pysyvät avoimina. EU:n näkökulmasta kyse ei ole yksittäisen yhtiön rankaisemisesta, vaan säännöistä, joiden on tarkoitus koskea kaikkia saman kokoisia toimijoita.

Trumpin näkökulma on toisenlainen. Hänen mukaansa amerikkalaisia yhtiöitä kohdellaan Euroopassa epäreilusti, ja sakot näyttävät hänen tulkinnassaan kilpailupolitiikan sijaan taloudelliselta hyökkäykseltä Yhdysvaltoja vastaan. Tällainen puhetapa sopii hyvin hänen aiempaan kauppapolitiikkaansa, jossa tullit ovat toimineet sekä painostuskeinona että sisäpoliittisena viestinä.

Section 301 antaa Washingtonille työkalun

Trump ilmoitti, että Yhdysvallat käynnistää välittömästi Section 301 -kauppatutkinnan. Kyseinen menettely antaa Yhdysvalloille mahdollisuuden määrätä tulleja tai muita vastatoimia, jos toisen maan tai alueen käytäntöjen katsotaan rasittavan epäoikeudenmukaisesti Yhdysvaltain kauppaa. Käytännössä kyseessä on vanha mutta tehokas väline, jolla Valkoinen talo voi nostaa painetta nopeasti.

Section 301 on tuttu etenkin Kiinan suuntaan käytetyistä kauppatoimista, mutta sen soveltaminen EU:hun olisi silti merkittävä signaali. EU on yksi Yhdysvaltain tärkeimmistä kauppakumppaneista, joten laajempi tullikiista voisi heijastua paljon laajemmalle kuin pelkästään teknologia-alalle. Suorat vaikutukset näkyisivät mahdollisesti laitevalmistajissa, pilvipalveluissa, ohjelmistoyhtiöissä ja jopa kuluttajahintoihin asti.

Jos haluat seurata, miten teknologiamarkkinoiden sääntely vaikuttaa arjen laitteisiin ja palveluihin, kannattaa kurkata myös verkkojen ja liittymien ajankohtaiset aiheet. Niissä näkyy usein nopeasti, miten poliittiset päätökset voivat heijastua käyttäjien arkeen.

EU ei ole enää valmis perääntymään

Euroopan unionin linja suuria teknologiayhtiöitä kohtaan on viime vuosina muuttunut selvästi tiukemmaksi. EU:ssa on haluttu estää sitä, että yhdellä alustalla olisi liian vahva asema hakemisessa, sovelluskaupassa tai maksuliikenteessä. Tavoite on lisätä kilpailua, parantaa kuluttajien vaihtoehtoja ja pakottaa alustat toimimaan läpinäkyvämmin.

Tämä ei tarkoita, että EU tavoittelisi yhteenottoa Yhdysvaltain kanssa. Päinvastoin, viranomaiset korostavat yleensä sääntelyn koskevan markkinoiden toimivuutta eikä kansallista etua. Käytännössä suurten yhtiöiden liiketoiminta on kuitenkin niin globaalia, että yksittäinen päätös Brysselissä voi nopeasti saada poliittisen painolastin Washingtonissa.

Donald Trumpin retoriikka tekee tilanteesta entistä herkemmän. Hän käyttää usein kauppapolitiikkaa neuvottelun välineenä ja haluaa näyttää kotimaassa, ettei Yhdysvallat anna periksi ulkomaiselle sääntelylle. EU:lle tämä tarkoittaa mahdollisuutta joutua tilanteeseen, jossa kilpailu- ja kuluttajasääntelyä tulkitaan Atlantin toisella puolella taloussodaksi.

Teknologiajätit jäävät keskelle puristusta

Google ei ole ainoa yhtiö, joka joutuu seuraamaan tilannetta tarkasti. EU on aiemmin asettanut sanktioita myös muille yhdysvaltalaisille teknologiayhtiöille, ja Trumpin kommenttien perusteella tätä kehitystä pidetään nyt Washingtonissa selvästi laajempana ongelmana. Kun sakot ja sääntely lisääntyvät, yhtiöt joutuvat arvioimaan uudelleen hakukoneiden, sovelluskauppojen, mainosalustojen ja ekosysteemien toimintamalleja.

Applelle määrättyihin sakkoihin liittyvät laskelmat on myös nostettu osaksi keskustelua, mikä kertoo siitä, ettei kiista rajoitu yhteen yritykseen. Kun eri alustat toimivat samanaikaisesti useilla markkinoilla, jokainen sääntömuutos voi pakottaa yhtiön tekemään teknisiä, kaupallisia ja juridisia ratkaisuja yhtä aikaa. Siksi tällaiset päätökset eivät ole vain oikeudellisia, vaan myös hyvin käytännöllisiä.

Monelle kuluttajalle nämä kiistat näkyvät lopulta pieninä mutta tärkeinä asioina: voiko sovelluksen ostaa toista kanavaa pitkin, näkyvätkö kilpailijan palvelut hakutuloksissa reilusti ja kuinka helposti puhelimeen voi asentaa palveluita ilman ylimääräisiä esteitä. Nämä ovat juuri niitä kysymyksiä, joista sääntelyssä käydään kiivasta vääntöä.

Mitä mahdolliset tullit käytännössä tarkoittaisivat?

Merkittävät tullit EU:ta vastaan eivät olisi vain poliittinen ele. Ne voisivat nostaa hintoja monissa tuotteissa, hidastaa toimitusketjuja ja vaikeuttaa teknologiayhtiöiden toimintaa molemmin puolin Atlanttia. Vaikutus voisi ulottua esimerkiksi älypuhelimiin, tabletteihin, tietokoneisiin, verkkolaitteisiin ja palveluihin, joihin yritykset nojaavat arjessa.

Yhdysvallat ja EU ovat niin tiiviisti sidoksissa toisiinsa, että laaja tullikierros voisi osua nopeasti myös tavallisiin käyttäjiin. Yritykset eivät yleensä niele kustannuksia kokonaan itse, vaan siirtävät niitä tuotteiden tai palveluiden hintoihin. Siksi poliittinen uhkaus voi tuntua hyvin konkreettiselta myös suomalaiselle kuluttajalle.

Jos tilanne pitkittyy, seuraukset voivat näkyä myös laiteuutisten ja palveluiden kehityksessä. Silloin puhutaan jo paljon laajemmasta kokonaisuudesta kuin yksittäisestä sakosta tai vastalauseesta. Taustalla on kysymys siitä, kuka saa määritellä digitaalisen markkinan pelisäännöt ja millä hinnalla.

Kiista voi vaikuttaa myös käyttäjän arkeen

Vaikka kyse näyttää ensisilmäyksellä suurelta kansainväliseltä kauppariidalta, sen vaikutukset voivat ulottua yllättävän lähelle. Sovelluskauppojen ehdot, hakutulosten järjestys, maksutavat ja palveluiden yhteensopivuus ovat asioita, jotka koskettavat jokapäiväistä puhelimen käyttöä. Siksi EU:n sääntelyä seurataan tarkasti myös kuluttajien ja teknologiaharrastajien keskuudessa.

Luurituki-sivustolla moni käyttäjä etsii juuri tällaisia käytännön vaikutuksia selittäviä uutisia ja vinkkejä. Jos haluat ymmärtää, miten teknologiapalvelut muuttuvat arjessa, voit lukea myös Luurituki-etusivun ajankohtaiset jutut ja seurata aiheita, joilla on merkitystä puhelimen ja palveluiden käyttöön.

Trumpin kommentit osoittavat samalla sen, että teknologiasääntely ei ole enää vain Brysselin sisäinen asia. Jokainen sakko, vaatimus tai rajoitus voi muuttua osaksi laajempaa kauppapoliittista peliä. Juuri siksi tulevat viikot ovat tärkeitä: ne näyttävät, jääkö uhkaus retoriikan tasolle vai alkaako siitä uusi kierros EU:n ja Yhdysvaltain välisessä teknologia- ja tullikiistassa.

Keskeiset kohdat lyhyesti

• EU määräsi Googlelle 890 miljoonan euron sakon.
• Trump uhkaa EU:ta merkittävillä tulleilla.
• Yhdysvallat käynnistää Section 301 -kauppatutkinnan.
• Kiista voi heijastua laajemmin teknologiayhtiöihin ja kuluttajahintoihin.

Lähteet

Mobiili.fi: Trump uhkaa EU:ta merkittävillä tulleilla teknologiayhtiöiden jatkuvien sakkojen seurauksena