Terveydenhuoltoalaan kaikkialla Euroopassa kohdistuu suurta painetta monelta eri taholta. Väestön ikääntyminen ja lisääntyvä tautitaakka ovat kasvattaneet vastaanottojen työmääriä.
Terveydenhuoltoalaan kaikkialla Euroopassa kohdistuu suurta painetta monelta eri taholta. Väestön ikääntyminen ja lisääntyvä tautitaakka ovat kasvattaneet vastaanottojen työmääriä (1). Alati tiukentuvat hallinto- ja budjettivaatimukset edellyttävät terveydenhuoltoalan ammattilaisilta jatkuvasti tehokkaampaa työskentelyä (1). Koronapandemia puolestaan on tuonut mukanaan muutoksia, joihin ihmisten on pitänyt sopeutua nopeasti. Pandemian myötä työskentelytavat ovat muuttuneet ja terveydenhuoltoalan digimuutoksen tahti on kiihtynyt.
Saattaa kuulostaa itsestäänselvältä, että mitä pidemmän ajan potilastyötä tekevät lääkärit viettävät potilaiden seurassa, sitä parempaa hoitoa he pystyvät tarjoamaan (2). Terveydenhuoltoalalla tehtävän hallinnollisen työn määrä on kuitenkin valtava. Vastaanoton järjestelmä käsittelee päivässä keskimäärin huimat 120 hallinnollista tehtävää. Suuri osa näistä palautuu kuitenkin takaisin lääkäreiden tarkistettavaksi puutteellisten tietojen vuoksi (3), jolloin lääkärien kallisarvoista aikaa menee hukkaan.
Jokainen minuutti, jonka lääkäri käyttää fyysisissä asiakirjoissa olevien tietojen hallinnoimiseen, kuten potilastietojen, lääkemääräysten, sairauskertomusten ja kirjeenvaihdon käsittelyyn, kasvattaa hallinnollista työtaakkaa entisestään.
Terveydenhuollon digimuutos
Terveydenhuoltoalan työntekijöistä 70 % kertoo, että tuplatyö ja hitaat manuaaliset prosessit haittaavat päivittäisen työn tekemistä ja vaikuttavat myös potilaiden hoitokokemukseen (4).
Se onkin saanut monet terveydenhuoltoalan organisaatiot pohtimaan parempia tapoja hallita tietoa. Kun organisaatiot pyrkivät helpottamaan ja tehostamaan työtä teknologian avulla, tärkeäksi tekijäksi nousee potilastietojen digitoiminen.
Terveydenhuoltoalan teknologia -raportissamme pohdimme, miten potilastietojen tallennus ja jakaminen on muuttumassa. Raportista käy ilmi, että kaksi kolmasosaa terveydenhuoltoalalla työskentelevistä uskoo jo nyt, että digitaaliset työnkulut ovat tehokkaampia kuin paperipohjaiset järjestelmät (4).
Helpoin tapa perustaa sähköinen potilasarkisto on digitoida paperiarkistot, jolloin niiden sisältämät tiedot ovat kaikkien niitä tarvitsevien saatavilla ja helposti jaettavissa. Tällöin asiakirjaskannereista tulee yhä tärkeämpi varuste vastaanotolla.
Mihin asiakirjaskanneria tarvitaan?
Paperiarkistojen digitoiminen nopeasti luettavaan ja tietoturvalliseen muotoon, jossa ne ovat helposti tallennettavissa, haettavissa ja jaettavissa, on luultua helpompaa.
Asiakirjaskanneri muuntaa paperiasiakirjat haettaviksi PDF-tiedostoiksi, jotka voidaan linkittää sähköisiin potilastietoihin. Sairauskertomukset löytyvät järjestelmästä nopeammin ja helpommin, kun niitä voi etsiä avainsanojen perusteella. Asiakirjaskannerien avulla asiakirjojen tiedot voidaan syöttää suoraan potilastietojärjestelmiin, kuten Docmaniin ja EMISiin.
Kun tiedot digitoidaan asiakirjaskannereilla, ne eivät katoa, päädy väärään paikkaan tai joudu alttiiksi tietoturvariskeille. Jos skannattavat asiakirjat tai lääkemääräykset sisältävät viivakoodeja, paperiasiakirjojen digitoiminen voi käydä tehokkaammin, kun tehtävään valitaan pöytämallinen skanneri, joka tukee viivakoodin lukuohjelmaa. Ohjelma lukee useimmat yleisimmät viivakoodit asiakirjojen skannauksen yhteydessä ja tallentaa asiakirjat automaattisesti ennalta määritettyihin kansioihin, mikä säästää aikaa ja vähentää virheitä.
Potilastiedot helpommin saatavilla
Kun hoitohenkilökunta ja hallintotyöntekijät pystyvät jakamaan oikeat tiedot oikeille henkilöille oikeaan aikaan, hoitotyössä pystytään tekemään parempia päätöksiä nopeasti ja helposti. Noin 77 % terveydenhuollon ammattilaisista uskoo, että digitaalisten työnkulkujen merkitys kasvaa tulevaisuudessa (4).
Kun tiedot ovat helposti eri hoitopaikkojen saatavilla, hoitojärjestelmän yhteistoiminta tehostuu (4).
Eräs ranskalainen sairaala esimerkiksi yhdisti potilastiedot 10 vuoden ajalta yhdeksi tietoaineistoksi. Näin sairaala sai kokonaisvaltaista trenditietoa ensimmäistä kertaa sen toiminnan aikana ja pystyi omaksumaan strategisemman tavan tarjota palvelujaan. Sairaala analysoi eri muuttujien välisiä korrelaatioita tunnistamalla yhteneväisiä tekijöitä tietyistä syistä sairaalaan saapuneissa potilaissa, mikä auttoi seuraamaan määrättyjen lääkitysten tehoa (4). Näin teknologian avulla saatiin aikaan todellista muutosta.
Jos haluat tietää, miten Brother voi auttaa sinun organisaatiotasi vähentämään hallinnollisia tehtäviä, parantamaan työntekijöiden suorituskykyä ja tarjoamaan potilaille entistä parempaa hoitoa, tutustu terveydenhuollon ammattilaisille tarkoitettuihin asiakirjaskannereihin ja lataa Terveydenhuoltoalan teknologia -raporttimme.
Lähteet:
1. https://osha.europa.eu/en/publ…
2. https://pilotfeasibilitystudie… “A pilot study of the duration of GP consultations in Ireland” – 01 December 2019
3. https://www.england.nhs.uk/gp/…
4. Savanta: ”Technology in healthcare” – January 2021
[…] ja teknisesti toimivia ratkaisuja vähentämään liikenteen fossiilisia päästöjä nyt ja tulevaisuudessa. Näin ollen ketju kehittää sähkölatauksen lisäksi myös nestemäisten tuotteiden valikoimaa. […]