Laajan, yli 80 tutkimusta kattavan meta-analyysin tulokset osoittavat, että digitaaliset interventiot ovat lupaava apu nopeasti kasvavaan mielenterveyspalvelujen kysyntään. Hoitoon sitoutumiseen tarvitaan kuitenkin edelleen ihmisen tukea.
Koronaviruspandemialla on ollut huomattava maailmanlaajuinen vaikutus mielenterveyteen. Masennuksen ennustetaan nousevan yhdeksi yleisimmistä kuolinsyistä ja sairastuvuuden syistä maailmassa vuoteen 2030 mennessä. Samaan aikaan alle viidennes hoitoa tarvitsevista ihmisistä saa asianmukaista hoitoa.
Ratkaisuksi on ehdotettu digitaalisia interventioita, joissa psykoterapeuttisen hoidon osia tarjotaan tietokoneohjelmien tai mobiilisovellusten välityksellä. Sekä yksityiset että julkiset terveydenhuoltojärjestelmät ovat ottaneet nopeasti käyttöön digitaalisia interventiomenetelmiä. Tutkijaryhmä päätti selvittää, ovatko ne yhtä tehokkaita kuin perinteinen kasvokkain annettava psykoterapia, onko niistä hyötyä myös julkisessa terveydenhuollossa ja mikä on ihmisen antaman tuen merkitys digitaalisessa terapiassa.
Helsingin yliopiston tutkijat arvioivat digitaalisten interventioiden tehoa toteuttamalla tähän asti suurimman ja kattavimman meta-analyysin aiheesta. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Freiburgin, Ulmin ja Pavian yliopistojen sekä Amsterdamin vapaan yliopiston tutkijoiden kanssa. Aineistoon kuului vuodesta 1990 vuoden 2020 lokakuuhun tehdyt satunnaistetut, kontrolloidut tutkimukset, joissa selvitettiin digitaalisten interventioiden käyttöä masennuksen hoidossa. Analyysi kattoi kaikkiaan 83 itsenäistä tutkimusta, joissa oli mukana yhteensä 15 530 ihmistä.
Meta-analyysin tulokset on julkaistu Psychological Bulletin -tiedelehdessä.
”Ohjelmistot eivät yksinään riitä läheskään kaikille”
Tutkijat havaitsivat, että yleisesti ottaen digitaaliset hoitomuodot ovat masennuksen hoidossa tehokkaita. Siitä huolimatta ihmisen tarjoamaa tukea tarvitaan edelleen, kun halutaan varmistaa hoitoon sitoutuminen ja taata kasvokkaista hoitoa vastaavat hoitotulokset.
– Digitaaliset interventiot voivat olla hyödyllinen tapa vastata mielenterveyspalvelujen kasvavaan kysyntään etenkin silloin, kun pitkät jonot, taloudellisten resurssien puute tai muut tekijät estävät pääsyn kasvokkaiseen terapiaan. Samalla tutkimus osoitti, että tekniikan kehittymisestä huolimatta tarvitaan edelleen ihmisen tukea, jos tavoitellaan vastaavia tuloksia kuin kasvokkaisessa terapiassa. Ohjelmistot eivät yksinään riitä läheskään kaikille, eivät varsinkaan keskivaikeista tai vaikeammista oireista kärsiville, toteaa hanketta johtanut väitöskirjatutkija Isaac Moshe Helsingin yliopistosta.
Tutkimuksessa ei havaittu eroa siinä, antoiko digitaalisissa interventioissa tukea koulutettu terveydenhuollon ammattilainen vai henkilö, jolla ei ole virallista pätevyyttä tehtävään.
Tekoäly ja uudet tekniset ratkaisut voivat auttaa mielenterveysongelmien ehkäisyssä
Tekoälyllä ja uusilla teknisillä apuvälineillä saattaa olla merkittävä rooli mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyssä.
– Nykyään yli kolmella miljardilla ihmisellä on älypuhelin, minkä lisäksi puettavien laitteiden suosio kasvaa. Ne tuottavat tauotta tietoa käyttäjien käyttäytymisestä ja fysiologiasta. Tekoälyn ja koneoppimisen avulla on tarjolla lupaavia tapoja tunnistaa datan avulla henkilöitä, joille on vaarassa kehittyä mielenterveyden ongelmia. Sen jälkeen tietoja voidaan käyttää yksilöllisten interventioiden toteuttamiseen, jolloin voidaan estää oireiden paheneminen, sanoo Freiburgin yliopistosta tutkija Lasse Sander, joka johti tutkimuksen kansainvälistä tutkijaryhmää.
Vaikka pahenevaa mielenterveyskriisiä voitaisiin lievittää lupaavilla teknisillä ratkaisuilla, Moshe kehottaa varovaisuuteen:
– Valtaosassa tähänastisista tutkimuksista tutkittavilla on ollut lievä tai keskivaikea masennustila. Vaikea-asteisesti masentuneita ihmisiä tai ihmisiä, joiden sairauteen liittyy itsemurhariski, on tutkittu hyvin vähän. Näyttö digitaalisten interventioiden osuudesta vaikea-asteisen ja monimutkaisen masennuksen hoidossa on puutteellista. Lisätutkimuksia kaivataan kipeästi myös älypuhelinsovelluksista. Mielenterveyssovelluksia on tarjolla yli 10 000, mutta niiden tehoa arvioivia kunnollisia satunnaistettuja ja kontrolloituja tutkimuksia löytyi vain muutama.
Lähde: STT Info
Muuta luettavaa muualta:
Kahvia vai teetä?
Kumpaa sinä juot – kahvia vai teetä? Vai puuttuuko sinulta molemmat arjestasi? Ja vielä, jos olet kahvinjuoja, niin teetkö itse kahvin alusta loppuun pidemmän kaavan kautta, vai käytätkö suomalaisille tutuinta kahvinvalmistustapaa eli suodatinkahvia, vai oletko peräti pikakahvin ystävä? Pikakahvi on kahvi, joka on ollut markkinoilla muutaman vuosikymmenen, ja nykyiset kahvikapselit ovat yksi sen ilmentymä. Kapselikahvit ovat myös markkinoille tullessaan tuoneet tarjolle entistä enemmän kahvilaatuja, ja samalla kahvimakuja yhdistelemällä kahviin mm. suklaata ja erilaisia aromeja.