Tutkimuksen mukaan vanhemmat kaipaavat vinkkejä lasten puhelimen käyttöön

DNA:n vuosittain teettämästä Koululaistutkimuksesta nousee esiin erilaisia lapsien puhelimen käyttöön ja hankintaan liittyviä ilmiöitä. Tämän vuoden tutkimuksesta selviää muun muassa, että digilaitteiden käytön rajoittaminen ja valvonta sekä sopiva sisältö ja ruutuaika pohdituttavat eri-ikäisten lasten vanhempia. DNA:n vastuullisuudesta, viestinnästä ja brändin kehityksestä vastaavan Vilhelmiina Wahlbeckin mukaan avainsana on yhdessä opettelu, sillä aikuisen tehtävä on johdattaa lapsi digimaailmaan.

DNA:n Koululaistutkimuksen mukaan 13–16-vuotiaiden lasten vanhemmat pohtivat puhelimen käyttöön liittyviä rajoituksia ja valvontaa. Pienempien lasten (5–12-vuotiaat) vanhemmat etsivät vinkkejä muun muassa lapsille sopivista sisällöistä ja lapsen opastamisesta digimaailmaan sekä vaihtoehtoja ruutuajalle. Tutkimuksen mukaan teleoperaattoreiden sivuilta etsitään eniten vinkkejä ja tietoa aiheeseen liittyen.

”Ensipuhelimen hankinta on jännittävä asia koko perheelle, kuten vuosittainen Koululaistutkimuksemme osoittaa. Helposti voi ajatella, että lapsi osaa käyttää laitteita paremmin kuin aikuinen eikä tarvitsisi opastusta tai apua. Diginatiiveja ei kuitenkaan ole, sillä yksikään lapsi ei synny digitaitojen kanssa. Ne ovat samanlaisia taitoja kuin polkupyörällä ajaminen, sekin opetellaan yhdessä aikuisen kanssa”, Wahlbeck toteaa.

Keskustelu muiden vanhempien kanssa kannattaa

Koululaistutkimukseen vastanneista vanhemmista 70 prosenttia kertoi keskustelevansa lapsen puhelimen käytöstä joko kumppaninsa, puolisonsa tai lapsen toisen vanhemman kanssa. Neljäsosa on ottanut asian puheeksi ystävänsä kanssa, mutta muiden vanhempien kanssa puhelimen käytöstä on jutellut vain noin joka kymmenes.

”Digimaailma muuttuu kovaa vauhtia, ja siksi säännöllinen keskustelu muiden vanhempien kanssa on myös tärkeää. Keskustelujen avulla pystyy hahmottamaan esimerkiksi, mitä lapset tekevät puhelimillaan. Samalla voi esimerkiksi nousta esiin erilaisia sosiaalisen median trendejä tai jos liikkeellä on nopeasti leviäviä lapsille haitallisia videoita. Näin on myös valmis opastamaan lapsia siinä, miten toimia, jos sellaisia kohtaa”, Wahlbeck sanoo.

Aikuinen antaa esimerkin mediankäyttöön

Lapset oppivat uusia asioita nopeasti varsinkin silloin, kun heillä on siihen kiinnostus. Lapset ja heidän kiinnostuksen kohteensa ovat erilaisia, joten aikuisen on huolehdittava, että digimaailmaan perehtyminen tapahtuu lapsen mielenkiinnon kohteiden pohjalta.

”Hyvä keino tutustua digitaalisiin ympäristöihin on valita lasta kiinnostava sovellus tai peli ja alkuun käyttää sitä yhdessä samalla keskustellen kaikesta, mitä siellä tulee vastaan: mikä sovelluksessa tai pelissä oli kivaa, miten muut toimivat siellä ja mitä uutta lapsi oppi”, Wahlbeck vinkkaa.

Mediankäyttöön liittyy monia opeteltavia asioita, joista eniten vanhempia mietityttää turvataidot, ja niistä onkin hyvä jutella lapsen kanssa säännöllisesti. Lapsen ja nuoren on hyvä oppia esimerkiksi tunnistamaan epäilyttävä toiminta verkossa kuten nettikiusaaminen ja -häirintä sekä tietää kenelle niistä voi kertoa ja mistä saa apua. Turvataitojen sekä laitteiden ja sovellusten käytön lisäksi aikuisen kanssa opetellaan yhdessä nettikäyttäytymistä ja muiden reilua kohtelua.

Wahlbeckilla on vinkki myös siihen, miten taklataan suurin lapsen mediankäyttöä koskeva riidanaihe: ”Lapsi sitoutuu netti-, peli- ja puhelinsääntöjä koskeviin sopimuksiin paremmin, kun hänet ottaa mukaan suunnittelemaan niitä. Lapsen kasvaessa sääntöjä on hyvä myös muistaa päivittää. Säännöt kannattaa tehdä kirjallisesti ja pitää esillä, jolloin ne pysyvät paremmin mielessä ja ovat kaikille selvät. Hauskuutta tylsään sääntöpaperiin voi tuoda esimerkiksi tarroilla ja piirroksilla.”

Mahdollisuudet digitaitojen opetteluun eivät ole Suomessakaan kaikilla samanlaiset. DNA panostaa digitaalisen yhdenvertaisuuden edistämiseen digitaalisen eriarvoistumisen ehkäisemiseksi tekemällä yhteistyötä eri kumppaneiden kanssa. DNA on mukana muun muassa Suojellaan lapsia -järjestön Turvallisesti #digiliikenteessä -projektissa, jonka tavoitteena on parantaa lasten nettiturvan taitoja.

Tutustu kokonaisuudessaan DNA:n Koululaistutkimukseen.

DNA:n Koululaistutkimus

DNA:n ja Nepan yhteistyössä tuottama Koululaistutkimus toteutettiin online-paneelissa 10.–18. helmikuuta 2022. Tutkimukseen vastasi tuhat 5–16-vuotiaiden lasten vanhempaa. Vuosittain tehtävässä tutkimuksessa selvitetään, miten suomalaiset lapset ja nuoret käyttävät puhelinta sekä mitkä tekijät vaikuttavat sen hankintaan ja käyttöön.

Lähteet: DNA / STT

KATSO MYÖS: Paras älypuhelin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.