Kuva: DNA

DNA ilmoitti elokuussa 2021 ajavansa 3G-verkkonsa alas Suomessa ja samalla yksi mobiiliteknologian aikakausi tulee päätökseen. Harva kuitenkaan tietää, että syy siihen, miksi Suomessa voidaan luopua vanhasta teknologiasta ja ottaa nopeasti käyttöön uutta, johtuu suomalaisesta erityispiirteestä, jolle aikoinaan maailmalla jopa naureskeltiin. Nyt nauru on muuttunut ihmettelyn aiheeksi: kuinka yksi pieni pohjoinen maa oikein pystyy tuohon? Syyt löytyvät Suomen mobiili- ja verkkoteknologian pitkästä historiasta sekä poikkeuksellisesta hinnoittelumallista.

Tästä kaikki alkoi

GSM, eli toisen sukupolven matkapuhelinjärjestelmän lanseeraus 30 vuotta sitten mullisti suomalaisten arjen kertaheitolla: yhteydenpito ihmisten välillä helpottui, kun yhdellä latauksella jopa viikon toimivan matkapuhelimen saattoi ottaa mukaan minne tahansa. Mukana tulivat myös tekstiviestit, data sekä ensimmäiset mobiilipelit.

”Suomessa GSM-liittymien hinnat laskivat nopeasti ja sitä myötä myös koko kansan kiinnostus matkapuhelimia kohtaan kasvoi. Pian suomalaiset tunnistettiinkin ulkomailla siitä, että kuljimme aina matkapuhelin korvalla”, kertoo DNA:n kuluttajaliiketoiminnan johtaja Pekka Väisänen.

”Meillä on kilpailtu tietoliikenteessä jo 1800-luvulta alkaen. Muissa maissa markkinaa määräsivät valtiolliset monopoliyhtiöt eikä kehitys lähtenyt lentoon samalla tavalla. Suomessa markkinoilla toimi valtiollisen operaattorin Telen lisäksi paikallisia puhelinyhtiötä, joiden asiakkaina suurin osa suomalaisista oli jo entuudestaan. Siksi oli luonnollista siirtyä myös GSM-liittymän käyttäjäksi puhelinyhtiön asiakkaana”, Väisänen sanoo.

Suomessa luotetaan nopeuspohjaiseen hinnoitteluun

3G:n myötä 2000-luvun alussa markkinoille tulivat ensimmäiset älypuhelimet ja mobiilidataa alettiin ensimmäistä kertaa pitää vakavasti otettavana innovaationa: puheluiden sijaan laitteita alettiin suunnitella data ja applikaatiot edellä.

”Muutos oli suuri, kun päätelaitteisiin alettiin kehittää sovelluksia eri tarpeisiin. Sovellusten myötä myös mobiilidatan tarve alkoi kasvaa ennen näkemättömällä tavalla”, Väisänen summaa.

“Suomessa omaksuttiin muista maista poikkeava hinnoittelumalli, jossa liittymän hinta perustui liittymän nopeuteen eikä kulutettuun datamäärään. Tämä asiakaslähtöinen hinnoittelumalli johti siihen, että kuluttajat tottuivat käyttämään mobiilidataa kaikkialla. Asiakkaiden ei tarvinnut pelätä yllätyslaskuja mobiilidatan käytöstä. Suuret datamäärät mobiiliverkoissa ovat johtaneet siihen, että suomalaiset operaattorit joutuvat hyvin etupainotteisesti investoimaan verkkojen laatuun ja uusimpiin teknologioihin. Suomessa aikoinaan käyttöönotettu nopeuspohjainen hinnoittelumalli selittää, miksi suomalaiset käyttävät huomattavasti enemmän mobiilidataa kuin muu maailma.”

4G mahdollisti sosiaaliset mediat ja suoratoistopalvelut

Kun 4G rantautui Suomeen 2010-luvulla, suurin muutos oli, että mobiiliverkko nopeutui entisestään ja verkon viive pieneni. Päätelaitteisiin sekä verkkoon tuli uusia kyvykkyyksiä ja puhelinta pystyi käyttämään entistä monipuolisemmin. Tämän myötä esimerkiksi suoratoistopalvelut ja sosiaaliset median palvelut tulivat mahdollisiksi. Lisäksi tämä mahdollisti koteihin entistä laadukkaamman laajakaistayhteyden mobiiliverkon välityksellä.

Suomessa koko maan kattava 4G-verkko rakennettiin nopeammin kuin monissa muissa maissa ja kuluttajat omaksuivat uuden teknologian nopeasti. Suomalaiset operaattorit jatkoivat 3G-ajalta tutuksi tulleella nopeuteen perustuvalla kiinteällä hinnoittelulla. Lähes kaikkialla muualla maailmassa jatkui vallitsevana mallina datan kulutukseen perustuva hinnoittelu. Tämä on johtanut hyvin erilaiseen käyttäytymiseen puhelimen kanssa. Muualla maailmassa kuluttajat hakeutuvat aina kun mahdollista käyttämään vapaita Wifi-verkkoja säästääkseen mobiilidataa ja saadakseen parempaa palvelun laatua. Suomessa kuluttajat mieluummin ottavat Wifin pois päältä, koska mobiiliverkosta saa yleensä luotettavamman yhteyden ilman lisämaksua. Asiakaslähtöinen hinnoittelu ja laadukkaat mobiiliyhteydet ovat sitouttaneet asiakkaita mobiiliin ja innostaneet ottamaan uutta mobiiliteknologiaa käyttöön nopeasti”, Väisänen summaa.

”Asiakaslähtöinen, nopeuspohjainen hinnoittelumalli on osoittautunut myös suomalaisille operaattoreille kannattavaksi. Kuluttajat ovat valmiita maksamaan nopeammasta yhteydestä, kun kuukausimaksu säilyy kiinteänä. Viime vuosiin asti Suomen poikkeavalle hinnoittelumallille on ulkomailla lähinnä naureskeltu, mutta nyt monet ulkomaalaiset operaattorit ovat ymmärtäneet logiikan ja miettivät siirtymistä vastaavaan malliin.”

Suomi muita edellä 5G-verkon rakentamisessa

Väisäsen mukaan 5G tuo mukanaan monia uusia ominaisuuksia, joita ei aiemmissa mobiiliteknologioissa voitu toteuttaa. Aiemmin haasteena on ollut esimerkiksi se, että liittymän nopeus hidastuu, kun ihmiset katsovat suoratoistopalveluja yhtä aikaa monilta päätelaitteilta. 5G:ssä osa kapasiteetista voidaan varata tiettyä käyttöä varten.

“Tämä mahdollistaa esimerkiksi sen, että operaattori voi antaa liittymän nopeuksista selkeän palvelulupauksen. Aiemmin tähän on pystytty vain kiinteissä verkoissa. Esimerkiksi DNA Koti 5G -palvelussa ja yrityspalveluissa tällainen nopeuslupaus on toteutettu. Palvelun laatu on suomalaisille asiakkaille kriittistä ja siksi operaattorit kilpailevat siitä, kuka rakentaa nopeimmin verkon uudella teknologialla. Ei siis ole ihme, että Suomessa ollaan taas 5G:n käyttöönotossa merkittävästi edellä muita”, Väisänen kertoo.

“Nopea teknologinen kehitys mahdollistaa myös vanhasta teknologiasta luopumisen saumattomasti. Esimerkiksi viime vuonna DNA:n 3G-verkossa, josta olemme luopumassa vuoden 2023 loppuun mennessä, siirrettiin enää vain noin kaksi prosenttia mobiilidatasta. Tämän myötä resursseja vapautuu 4G- ja 5G-yhteyksien käyttöön, mikä mahdollistaa entistä paremman asiakaskokemuksen tulevaisuudessa.”

”Moni ihmettelee, miksi olemme päättäneet luopua 3G-verkosta 2G-verkon sijaan. Syy on siinä, että Suomen päätelaitekannassa on vielä pieni joukko vanhoja laitteita, jotka tukevat vain 2G-tekniikkaa, kun sen sijaan kaikki 3G-laitteet tukevat myös 2G-tekniikkaa. 2G on siis 3G:tä joustavampi tekniikka saattamaan loppuun asti vanhalle tekniikalle perustuvien laitteiden elinkaaren. 3G-verkon sulkeminen ei siis täysin lopeta vanhojenkaan laitteiden toimimista, kuten 2G-verkon sulkeminen tekisi”, Väisänen avaa.

Lähde: STT Info

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *