5G:n mahdollisuuksista on puhuttu paljon, mutta kuluttajien toteutuneesta 5G-käyttäytymisestä ei tähän asti ole ollut paljoakaan näyttöä. DNA:n datavertailusta* käy ilmi, kuinka suuria erot siirretyn datan määrässä todellisuudessa ovat sen mukaan, onko netti- tai mobiililiittymän kuluttajalla käytössään 3G-, 4G- vai 5G-yhteys.

Datavertailun mukaan DNA:n Koti 5G:n, eli rakennuksen ulkoseinään rakennetun kiinteän 5G-yhteyden, omistava asiakas käytti heinä–elokuussa keskiarvoisesti yhteensä noin 576 Gt dataa kahden kuukauden aikana. Määrä on lähes 75 % suurempi kuin tavallisen 5G-mokkulan käyttäjällä (330 Gt) ja noin 250 % suurempi verrattuna 4G-mokkulan käyttäjään (168 Gt). 3G-nettiyhteyttä käyttävä asiakas puolestaan kulutti kahden kuukauden otantajaksolla vain noin 38 Gt dataa.

Trendi on samansuuntainen myös mobiililiittymissä. DNA:n postpaid-tyyppisen 5G-liittymän omistava kuluttaja-asiakas käytti heinä–elokuussa keskiarvoisesti noin 32 % enemmän dataa kuin vastaavanlaisen 4G-liittymän omistava. 5G-liittymää käyttävä DNA:n asiakas kulutti datansiirtoon kahden kuukauden aikana yhteensä keskimäärin noin 59 Gt, kun taas luku 4G-liittymän omistavalle oli noin 44 Gt. 3G-liittymällä pärjäävä kuluttaja puolestaan käytti dataa vain noin 10 Gt.

5G tulee muuttamaan datan käyttötarkoituksia

Osuudet datankäytöstä ovat sen sijaan liittymätyypistä riippumatta vielä toistaiseksi hyvin samankaltaisia. Esimerkiksi videoiden katseluun kokonaisdatasta kuluu hieman yli 40 %, musiikin kuunteluun hieman alle prosentti ja sosiaalisen median käyttöön hieman yli kymmenys.

”Vertailu osoittaa, että 5G on selvästi hankittu olemassa olevaan tarpeeseen. 5G ei yksistään ole ainakaan vielä muuttanut suomalaisten tapaa kuluttaa dataa, vaan se mahdollistaa entistä suuremman kapasiteetin käyttäytyä digitaalisissa ympäristöissä samalla tavalla kuin ennenkin – toki sillä erotuksella, että kulutetut sisällöt ovat 5G:llä aiempaa laadukkaampia. Videoita, musiikkia ja sosiaalista mediaa käytetään 5G:llä enemmän kuin muilla liittymätyypeillä, eli Suomessa ollaan nopeasti heräämässä 5G:n mahdollisuuksiin esimerkiksi kuvan- ja äänenlaadun sekä viiveettömyyden osalta”, sanoo DNA:n kuluttajaliiketoiminnan johtaja Pekka Väisänen.

Toistaiseksi 5G-liittymä on käytössä vielä suhteellisen harvalla. Tämän vuoksi myös käyttötarkoituksien vertailu on hieman jäljessä vanhempiin, vakiintuneisiin teknologioihin nähden.

”Kun tarkastelemme vastaavia lukuja esimerkiksi vuoden päästä, ne tulevat kertomaan aivan erilaista tarinaa, sillä 5G:n mukanaan tuoma muutos käyttötarkoituksissa on silloin jo paljon selvemmin nähtävillä. Suoran vertauksen voi tehdä siihen, miten siirtymä 3G:stä 4G:hen on vaikuttanut suomalaisten netinkäyttöön: nykyään yhä enemmän dataa kulutetaan video- ja audiosisältöihin. Olisi hölmöä ajatella, ettei sama näkyisi 5G:hen siirryttäessä – etenkin, kun palvelut tulevat yhä useammin mahdollistamaan 4K-tasoisen sisällön kulutusta ilman lisämaksua”, Väisänen jatkaa.

Korona-aika ja videosovellukset kasvattaneet datamääriä mobiilissa

Postpaid-mobiililiittymillä kuukausittain kulutettu data on vuodessa lisääntynyt keskiarvoisesti 19 gigatavusta 22 gigatavuun asiakasta kohden. Kun huomioidaan puhelinliittymien lisäksi myös kodin muut mobiililiittymät, DNA:n asiakkaan keskiarvoinen kuukausittainen datamäärä on noussut puolessa vuodessa 25 gigatavusta 33 gigatavuun. Väisänen arvioi syyksi paitsi 5G:n yleistymisen ja koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan, myös jatkuvaa videosyötettä puhelimeen välittävien sovellusten suosion jatkuvan nousun.

”5G:n käyttöönotto tulee siinä mielessä mukailemaan aiempaa siirtymää 3G:stä 4G:hen, että silloinkin keskusteltiin uudemman teknologian tosiasiallisista hyödyistä vanhaan verrattuna. Mutta kun tottui käyttämään 4G:tä ja hetkellisesti tippui takaisin 3G:hen, niin huomasi, kuinka huikea ero on – vanhemman teknologian hitaus oli silmiinpistävää. Sama pätee 5G:hen. Kun tottuu videoiden huippukuvanlaatuun ja siihen, kuinka nopeasti välilehdet avautuvat, ei enää halua palata vanhaan. 5G:n hyödyt tulevat parhaiten esiin puhtaassa laajakaistabisnesmallissa, jossa latenssista tulee aiempaa merkittävämpi ominaisuus. Tämä pätee erityisesti kilpailulliseen pelaamiseen, jonka suosio on jo pitkään ollut kovassa kasvussa”, Väisänen sanoo.

DNA:n 5G-verkon väestöpeitto yltää jo 1,6 miljoonaan ihmiseen, ja verkon ripeä rakentaminen jatkuu läpi talven ympäri Suomea.

*) DNA:n internetliittymiä vertailevassa tilastossa mukana ovat liikkuvan laajakaista liittymät, joihin DNA:lla on puhelinnumero kannassa. Mobiililiittymien tilastovertailussa mukana ovat vain DNA:n postpaid-puhelinliittymät. Vertailussa tarkastellaan datansiirtoa liittymätyypeittäin, eikä se ota huomioon esimerkiksi sitä, kuinka suuri osuus 5G-liittymistä on 5G-verkossa. Video-, audio- ja sosiaalisen median kanavissa mukana ovat vain tunnetuimmat toimijat. Datansiirron määrää ja käyttötarkoituksia eritellään ajanjaksolla heinä–elokuu 2020.

Lähde STT Info

By admin

One thought on “5G:llä ja 4G:llä siirretyn datan määrissä valtavia eroja, mutta käyttöä ohjaa sama logiikka – asiaan on kuitenkin tulossa muutos, sanoo asiantuntija”
  1. […] Kun 4G rantautui Suomeen 2010-luvulla, suurin muutos oli, että mobiiliverkko nopeutui entisestään ja verkon viive pieneni. Päätelaitteisiin sekä verkkoon tuli uusia kyvykkyyksiä ja puhelinta pystyi käyttämään entistä monipuolisemmin. Tämän myötä esimerkiksi suoratoistopalvelut ja sosiaaliset median palvelut tulivat mahdollisiksi. Lisäksi tämä mahdollisti koteihin entistä laadukkaamman laajakaistayhteyden mobiiliverkon välityksellä. […]

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *