Helsinki haluaa olla avoin tekoälyn hyödyntämisessä – tutustu tekoälyrekisterissä kaupungin datankäyttötapoihin

Tekoälystä on tullut erottamaton osa arkeamme. Helsingin kaupunki haluaa parantaa palveluiden saatavuutta ja asiakaskokemusta, ja siinä tekoäly voi auttaa. Esimerkiksi kaupungin chatbot-kokeilut ovat askel siihen, että palvelut ovat saavutettavissa missä ja milloin vain. Tälläkin hetkellä kaupungilla on käynnissä lukuisia tekoälykokeiluja eri toimialoilla. Nyt valmiita ja käytössä olevia palveluita on koottu yhteen Helsingin kaupungin uuteen tekoälyrekisteriin. Se on ikkuna Helsingin käytössä oleviin tekoälyjärjestelmiin.

Helsingin tekoälyrekisterin kautta pääset tutustumaan niihin palveluihin, joissa kaupunki hyödyntää tällä hetkellä tekoälyä. Tekoälyrekisteristä löydät kaupungin tekoälyjärjestelmien kuvaukset ja voit tutkia, miten tekoälyä niissä käytetään. Tekoälyrekisterin kautta voit myös antaa palautetta, osallistua tutkimukseen ja vaikuttaa siten siihen, kuinka Helsinki jatkossa rakentaa vastavuoroista, ihmiskeskeistä tekoälyä. Suunnitelmana on tuoda tekoälyrekisteriin lisää sovelluksia vielä syksyn aikana.

”Tekoälyn käyttö yleistyy maailmalla entisestään ja sen hyödyntäminen tulee lisääntymään myös kaupungin palveluissa tulevaisuudessa, kun tekoäly tulee tutummaksi ja kaupunki oppii enemmän sen sovelluskohteista. Tekoälyn laaja-alaisen hyödyntämisen ehtona on luottamuksen säilyttäminen kaupungin toimintaa kohtaan. Tätä luottamusta kaupunki pyrkii vahvistamaan mahdollisimman suurella avoimuudella. Siksi myös tekoälyrekisteri on luotu”, kertoo Helsingin kaupungin data, tekoäly ja robotisaatio –hankekokonaisuuden projektipäällikkö Pasi Rautio.

Helsinki ja Amsterdam avaavat ensimmäisinä kaupunkeina omat tekoälysovelluksensa avoimeen rekisteriin

Helsingin tekoälyrekisteri on toteutettu yhteistyössä vastaavan rekisterin avaavan Amsterdamin kaupungin kanssa. Molemmat kaupungit ovat sitoutuneet avoimeen ja ihmisarvoa kunnioittavaan digitaaliseen kehitykseen, joten on luontevaa että myös kaupunkien tekoälysovelluksista on tarjolla konkreettista tietoa. Avoimuudella halutaan mahdollistaa myös jatkossa entistä vahvempaa yhteisöllistä osallistumista tekoälyn kehittämiseen.

”Helsingin tavoitteena on olla maailman parhaiten digitalisaatiota hyödyntävä kaupunki. Digitalisaatioon liittyy vahvasti tekoälyn hyödyntäminen. Tekoälyavusteisesti voimme saada aikaan kaupunkilaisille nykyistäkin parempia palveluja, jotka ovat käytettävissä missä ja milloin vain. Olemme nyt ylpeinä Amsterdamin kaupungin kanssa etulinjassa avoimesti kertomassa, mihin tekoälyä käytämme”, toteaa Helsingin pormestari Jan Vapaavuori.

Kansainvälisesti Helsingin ja Amsterdamin kaupunkien tekoälyrekisterit ovat ensimmäisiä laatuaan, mutta jatkossa tekoälyrekisterien uskotaan yleistyvän muuallakin. Ne ovat tapa viestiä avoimesti kaupungin tekoälysovelluksista. Molempien rekisterien toteutuksesta vastaa suomalainen tekoälyn läpinäkyvyyden ja selitettävyyden teknologiaan ja palveluihin erikoistunut Saidot.

Kaupunki hyödyntää tekoälyä vastuullisesti

Ihmiskeskeinen tekoäly on teknologian ja tekoälyn avointa ja eettisesti kestävää hyödyntämistä. Helsingin kaupungin tavoitteena on, että tekoälyn tulee julkisissa palveluissa toimia samalla vastuullisuuden, avoimuuden ja turvallisuuden periaatteella kuin kaupungin muukin toiminta.

Kaupungeilla on asukkaistaan eri palveluissa valtavasti tietoa. Helsingissä toiminnan lähtökohtana on, että jokaisella kaupunkilaisella tulee myös olla pääsy ymmärrettävään ja ajantasaiseen tietoon siitä, kuinka algoritmit vaikuttavat hänen elämäänsä. Tämän ymmärryksen kasvattamiseksi Helsingin tekoälyrekisterikin on kehitetty.

Tekoäly vaikuttaa jo nyt kaupunkilaisten jokapäiväiseen elämään

Tekoälyllä tarkoitetaan järjestelmiä, jotka havainnoivat ympäristöä ja käsittelevät tietoa niille annettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ilman ohjausta. Kaupungin palveluiden tapauksessa tekoäly voi esimerkiksi suositella kirjaston asiakkaalle sopivia kirjoja, tai antaa toimintaohjeita neuvola-asiointiin. Tekoälyllä tavoitellaan myös esimerkiksi helppoa ja nopeaa tiedon löytämistä, esineiden tai ihmisten tunnistamista, osuvia suosituksia tai tehokkaampaa liikenteenohjausta. Samalla on syytä pitää mielessä, että tekoäly ei toimi tyhjiössä tai itsekseen. Konetta opettamaan ja valvomaan tarvitaan aina ihminen, joka viime kädessä myös vastaa tekoälyn toiminnasta.

Entä pitääkö tekoälyn olla ylipäätään reilu? Marraskuussa 2020 avataan Helsingin yliopiston uusi, avoin ja ilmainen verkkokurssi Ethics of AI. Kurssi täydentää Helsingin yliopiston suosittuja avoimia MOOC-verkkokursseja ja on samalla syväsukellus tekoälyn eettisiin kysymyksiin. Kurssi auttaa niin ohjelmistokehittäjiä, tekoälysovellusten käyttäjiä kuin päättäjiä ymmärtämään, miten tekoälyä voi hyödyntää eettisesti kestävällä tavalla.

Helsingin tekoälyrekisteriin pääset tutustumaan tästä: http://ai.hel.fi/

Lähde: STT Info

Muuta luettavaa

Nettiruudun sisällöstä löydät paljon luettavaa sarjoista leffoista

Nettiruutu.fi sivusto tarjoaa uutisia, arvosteluita ja paljon muuta leffoista ja sarjoista. Sivustolla pääset lukemaan esimerkiksi cmore , elisaviihde  ja paljon muuta uutisia. Lisää lyödät Nettiruutu.fi nettisivustolta.

Tiesitkö tämän Moccamasterista?

Ensimmäinen Moccamaster jonka suunnitteli Gerard C. Smit, julkistettiin vuonna 1969. Moccamaster-kahvinkeittimet valmistetaan käsityönä Alankomaissa.

Etsitkö uutta puhelinta itsellesi?

Etsitkö uutta puhelinta itsellesi, mutta et tiedä minkä puhelimen valitset? Tutustu gigantti puhelimet tai dna puhelimet aiheisiin ja saatat löytää itsellesi sopivan puhelimen itsellesi.